Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Puušeppien šalat tullah ilmi näyttelyššä

Yksi näyttelyn alkuhpanijista Mihail Terebov kertou kävijillä puušeppien šaloista // Kirjuttajat: Igor’ Georgijevski

Ennein-muinoin jokahini talonpoika omisti kirvešmiehen tavat ta keinot, ka nyt še on harvinaisuš. Kižin šuaren kirvešmiehet-restaurattorit piätettih tuaš kiinittyä ihmisien huomijuo tähä taitoh. Juuri hyö tultihki uuvven näyttelyn alkuhpanijiksi. Musejon muistopaččahien luvulla ottamisen ta šäilyttämisen palvelun piälikkö Mihail Terebov ta kulttuuriperinnön objektien šäilyttämiseštä vaštuaja spesialisti Aleksandr Tregubov iče otetah ošua UNESCO:n muajilman kulttuuri- ta luonnonperintöobjektien restaurointah.

Hyöty, lujo, kaunehuš – näih piäprinsippiloih šuunnistauvuttih muasterit omien rakennukšien šeinien noštuas’s’a, mit tultih muajilman kulttuuriperinnön objektiloiksi. Vuarnakšen – perintehellisen huavašta luajitun kattotiilin – käyttämini on kiriköllisien rakehhukšien kaunehuon ta pitkäikäisyön yksi šaloista. Vuarnakšella on katettu Kižin pogostan Pokrovan ta Preobraženskaja-kirikköjen kupolit. Huavašta luajitun vuarnakšen elinaika on eniten 40–50 vuotta. Šentäh konša šuoritetah restaurointatöitä, niin vuarnašta ei korjata, kun kokonah vajehetah.

Taktiilini šeinä vanhašta šammaltunuošta vuarnašta on Vanhojen puušeppien šalaisuot -näyttelyn yksi art-objektiloista. Jokahini kävijä voit koškie vuarnašta, mi ennein koristi Kižin kirikköjen kupolija.

Näyttelyn mukavie tiloja šuunniteltih Andrei Skritski ta Nast’a Dubrovskaja. Šuunnittelijat lopetettih Piiterin Muhinin opisto ta heijän portfoliošša on jo monta musejoprojektie.

Muovoltah näyttelyn vehkehet muissutetah kaččojalla rakennuš- ta restaurointalessoja, mit on hyvin tutut Kižin šuaren vierahilla. Vašta tänä vuotena Preobraženskaja-kirikkö – 300-vuotini venäläisen puuarhitektuurin muistomerkki – vapauttu näistä rakennušlessoista. A šyyškuun puolivälissä Kižin šuarella ruvettih ašettamah kirikön ikonostaasie.

Toini näyttelyšali on työpaja, missä voit omakšuo kirvešmiehen ta puušepän muutomie töitä. Šamoin šielä voit nähä kirvešmiehen työvehkehie, mit ei muututtu monta vuosišatua XX-lukuh šuaten šekä pityä kiäššä puušepäh ruatokaluja, kumpasie käytetäh tänäpiänäki.

XXI vuosišualla, konša monet puukiriköt ta -talot on jo kavottu, ne rakennukšet, mit vielä on šäilytty, vuatitah rastaurattojien šuurta huomijuo. Tiijot kirvešmiehien šaloista ollah kullankarvaset, mieli šäilyttyä šitä venäläisen rahvahan kirkašta kulttuuriperintyö.

Tuttavuštuo Vanhojen puušeppien šalaisuot -näyttelyh voit enši vuuvven 19. pakkaiskuuta šuaten.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *