Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Kantakanšojen muamonkielien vuuvven tulokšie

Šanelu karjalan ta vepšän kielellä -aktijo oli pietty 53 kentällä. Kuvašša šanelun ošanottajat Koštamukšešta // Kirjuttajat: Aleksandra Lesonen

Vuuvven 2019 aikana oli yhissetty toimehpanijavallan elimien, kanšalaisjärještöjen, kulttuuri- ta opaššušlaitokšien voimat, jotta kannattua kanšallisie kielijä, realisoija kanšalaisjärještöjen luomisalottehie, šäilyttyä ta kehittyä kulttuuri- ta kielierikoisukšie.

Muamonkielien vuosi lukuloissa

Kantakanšojen muamonkielien vuuvven ohjelmah šekä Karjalan piämiehen käšyn toteuttamiseh karjalan, šuomen ta vepšän kielien käyttämisen leventämiseštä Karjalan tašavallan alovehella kuulu 43 šuurta pituo.

1000 ihmistä Karjalan tašavallašta, Vologdan, Leningradin ta Tverin alovehilta ošallistu Šanelu karjalan ta vepšän kielellä -aktijoh. Šaneluo šai kirjuttua 53 kentällä.

1000 ihmistä Karjalan eri piirilöistä ta Petroskoista otti ošua Karjalaini kruuga -aktijoh, mi oli omissettu Kanšainvälisellä kantakanšojen päivällä.

12 harraššušteatterie, yli 100 artistua Karjalan eri piirilöistä esitettih omie neroja Harraššušteatterien festivalissa.

12 miljonie rupl’ua oli annettu Karjalan tašavallan karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien resurssikielikeškukšen kehittämiseh, muun muašša:

– karjalan, šuomen ta vepšän kielikurššien järještämiseh,

– online-kielikurššien valmistamiseh,

– monikielisen OMA MEDIA -portalin luatimiseh,

– Periodika-kuštantamon rakennukšen ta resurssikielikeškukšen työhuonehien korjuamiseh.

Vuotena 2019 3000 ihmistä ošallistu Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien resurssikielikeškukšen 200 erilaiseh toimenpitoh.

60 henkie opaštuu karjalan, šuomen ta vepšän kielikurššiloissa, kumpasie järješšetäh resurssikielikeškukšen tiloissa.

Karjalan-, šuomen- ta vepšänkielisen kirjallisuon painamiseh annettih 2,7 miljonie rupl’ua.

Onegarannan piirin Kalajoven kyläkunnan vepšäläisen Värtin -etnokulttuurikeškukšen peruštamiseh myönnettih 1,2 miljonie rupl’ua.

130 ihmistä Karjalan ta Komin tašavalloista, Leningradin ta Tverin alovehilta, Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta, Virošta, Italijašta otettih ošua kanšainväliseh tieto-käytännölliseh konferenšših “Karjalan kantakanšat: istorija ta nykyaika”. Konferenššin ruavon lopputulokšet ta ehotukšet lähetettih Karjalan halličukšeh ta KT:n lakienluajintakokoukšeh.

Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kanšalaisjärještöjen 12 jäšentä šai Karjalan piämien kunnivomerkit “Karjalan tašavallan kehittämiseštä” ta kunnivokirjat šuurešta panokšešta šuomelais-ugrilaisien kanšojen kielien ta kulttuurin šäilyttämiseh, popularisointih ta kehittämiseh.

KT:n piämiehen rinnalla toimijan tašavallan šanaštokomiisin jäšenet kiännettih karjalakši ta vepšäkši Karjalan valtijovallan elimien, paikallishallintojen elimien, ošaštojen ta virkojen, opaššušlaitokšien 300 nimie.

Karjalan tašavallan valtijovallan 10 elintä valmissettih nimitauluja venäjän ta karjalan kielellä.

Aunukšen ta Kalevalan piirissä ašetettih 70 tiemerkkie, tieto- ta nimitauluo venäjän ta karjalan kielellä.

Aunukšen, Priäžän, Kalevalan kanšallispiirilöissä šekä Kalajoven vepšäläiseššä kyläkunnašša 40 tietomaterialie deputattiehokkahista kylähallinnon vaalilossa kiännettih karjalakši ta vepšäkši.

630 karjalaista, vepšäläistä ta šuomelaista etuštajua otti ošua sosiologiseh tutkimukšeh “Nykyaikaini kielitilanneh Karjalan tašavallan karjalaisilla, vepšäläisillä ta šuomelaisilla”. Kyšelyn tulokšet näytettih, jotta 31% karjalaista, vepšäläistä ta šuomelaista helpošti pakajau karjalan, vepšän ta šuomen kielellä, 23,7% ymmärtäy kieltä ta voit šelittyä, 20 % käyttäy kieltä pereheššä, ruavošša, pakajau karjalakši, vepšäkši, šuomekši kaverien ta kyläläisien kera, käyttäy kieltä sosialiverkoissa tai kanšalliskielisien joukkoviestimien ymmärtämistä varoin, 54,3% on šitä mieltä, jotta kielien kehittämiseššä on perspektiivija.

Vuuvven mittah Karjalan tašavallan piämiehen käšky ta Kanšainvälisen kantakanšojen muamonkielien vuuvven šuunnitelma oli šuoritettu täyšin.

Šuunnitelmie 2020 vuuvvekši

Kantakanšojen kielien šäilyttämini jatkuu. Vuotena 2020 šuunnitellah šuurentua kanšalliskielien käyttämistä kaikilla aloilla šekä kehittyä karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etnokulttuurisie mahollisukšie.

Tänä vuotena12,3 miljonie rupl’ua käytetäh KT:n Kantakanšojen elinpaikkojen etnososialini ta etnokulttuurini kehityš -valtijonohjelman rajoissa.

Periodika-kuštantamon toimintah myönnetäh 43 miljonie rupl’ua, muun muašša ni kuštantamon toimittajien palkan noštamiseh.

1 miljona ruplua šuunnitellah antua IX karjalaisien kerähmön valmistamiseh, mi pietäh Aunukšešša 14.–15. kevätkuuta.

Fereralisešta ta tašavallan b’utžetista annettah 8 miljonie rupl’ua Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssikielikeškukšen tomintah hyväkši šekä uuvven tekniikan oštamiseh.

Kilpailun tulokšien mukah 6 miljonie rupl’ua myönnetäh Aunukšen, Priäžän, Kalevalan, Onegarannan, Belomorskin ta Karhumäjen piirilöillä alovehien kunnoštamiseh ottaen huomijoh etnokultturisie erikoisukšie.

Šokšan vepsäläisellä kyläkunnalla annetah 2 miljonie rupl’ua Malinakallivo (Malinovaja skala) -etnokultturipuiston peruštamiseh.

500 tuhatta rupl’ua käytetäh Karjalan etuštajien matkojen järještämiseh ta ošallistumiseh kanšainvälisih, tašavallan ta piirien tilaisukših.

34 miljonie rupl’ua käytetäh kanšalaisjärještöjen luomisalottehien hyväkši, täštä summašta 25 miljonie on Karjalan piämiehen granttija.

Kantakanšojen muamonkielien vuuvven tilaisuot annettih uušie ajatukšie kanšalliskielien kehittämiseh ta popularisointih. Karjalan valtijonvaltojen, paikallisien hallintojen elimien šekä karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien yhteiskunnallisien johtajien ta jäšenien voimin šuau piäššä šuurih tulokših vuotena 2020 šekä tulijana kantakanšojen kielien vuosikymmenenä.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *