Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Jyškyjärven paikannimien šaloja

Jyškyjärvi šijoutuu šamannimisen järven rannalla. Kylän läpi virtuau Čirkka-Kemi -joki, mi erottau manterešta kolme šuarta. // Kirjuttajat: Kuvan otti kopterista Vartan Minos’an

Jyškyjärven paikannimistö oli Marijan diplomiruavon teemana (tieto-ohjuaja Ol’ga Karlova). Oman ruavon tulokšie nuori tutkija esitti seminariloissa, kumpasie piettih viime vuotena enšin Jyškyjärveššä, a šiitä Koštamukšešša.

Paikannimistö on šemmoni šanašton oša, mi kertou kanšan elämäštä, šeuvun istorijašta ta luonnošta. Šamoin šiinä tulou näkyvih kanšan mielikuvituš, kekšinnöt ta huumorintaju.

Enšimmäini maininta Jyškyjärveštä löytyy Tietojen ta rahan keryämini Lapin pogostojen rahvahalta vuosina 1587–1588 -kirjašta. Tietyšti kyläššä, kumpasella on niin pitkä ta pohatta istorija, šäily monta mukavua paikannimie, mit kerrotah luonnonilmijöistä, ledendoista ta istorijoista.

Seminariloissa Marija Urbanovič kerto, jotta Jyškyjärveššä ta kylän ympäristöššä on karjalaisie (Ukonlakši, Huapajärvi), saamelaisie (Čola, Kätkäjärvi, Jängäjärvi) ta uušie venäläisie (Mudel’man, Pionerien nurmikko) paikannimijä. Šiitä tulou šelvä, jotta näillä šeutuvilla eli saamelaisie, karjalaisie ta venäläisie.

Jyškyjärveššä paissah karjalakši. Jyškyjärven murtehešša on omie erikoisukšie. Kyläläisien pakinatapa on pehmiempi, mitä muuvvalla Vienašša, šiinä tuntuu ni venäjän kielen vaikutušta. Vielä yhtenä erikoisuona on toisen tavun katuomini šanašta. Esimerkiksi, še näkyy paikannimilöissä, kumpasien piäšanoina ollah järvi- tahi šuari -šanat: Koivarvi (Koivujärvi), Kuušuari (Kuušišuari), Jyškärvi (Jyškyjärvi).

Mi koškou paikkojen nimijä, niin yhellä ta šamalla paikalla voit olla muutoma nimi. Mistä se riippuu? Yhet annetah paikalla nimi talon isännän nimen mukah, toiset – tällä kohalla šattunuon tapahukšen mukah tahi tähä paikkah liittyjän legendan mukah. Eryähillä paikoilla ajan mittah annetah nykynimijä, ka vanhimman polven muissošša eletäh entiset paikannimet.

Tavallisešti paikannimijä juatah eri ryhmih. Yhet kuvual’l’ah paikkua, vesistyö ta muanreljefie, toiset – kašvi- ta eläinmuajilmua, kolmannet juohatah konkrettiseh paikkah. Niin, mukava on Jyškyjärven poikki virtuajan joven nimen alkuperä. Čirkka-Kemi -joki alkau Šuomešša ta laškou Kemijokeh. Jovešša eläy monta pientä muštua jokirašvakattie – čirkkua. Täštä itikäštä paikannimen enšimmäini oša tuliki. Mi koškou Kemi-ošua, niin šanan alkuperän yksi varianttiloista on: kemi – keto, kenttä, tanner. Täštä näkyy, jotta kemi on šemmoni kala-aloveh, missä šuoritettih kaušikalaššušta.

Marija Urbanovič kerto vielä äijän mitä mukavua paikannimistöštä. Ilmeni, jotta on niin mielenkiintoista tietyä, mitein ilmeššyttih paikannimet, mintäh eri kylissä eläjät karjalaiset paissah eri tavoin.

– Työ niättä nyt, jotta paikannimistö on erikoini ta mukava šanašton oša, kumpani kertou paikašta, šen erikoisukšista, šeuvun istorijašta ta kanšašta. Mie halusin neuvuo kaikilla – kyšelkyä vanhemman polven ihmisiltä šiitä, mistä työ iče että tiijä, opikkua uušie ta muisselkua vanhoja karjalaisie šanoja. Vain tällä keinoin meijän rikaš ta mukava istorija ta kieli voijah šäilyö, korošti Marija seminarin lopušša.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *