Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Laukunkantajien jälkijä myöten

Kaikkieštah hiihtofestivalih otti ošua 77 hiihtäjyä. // Kirjuttajat: Koštamukšen Uutiset -lehti

Muinaisaikoina, konša Elias Lönnrot kävi kyläštä kyläh lauluja ta runoja keryämäššä, talošta taloh käytih ni laukunkantajat, kumpaset myötih kaikenmoista tavarua. Tämä tie kulki Vuokkiniemeštä Koštamukšeh, šiitä Kontokin kyläh ta šieltä enšin meččyä ta šiitä järvie myöten Akonlahteh.

Tuttavuštuo täh istorijah ta tuntie näijen paikkojen ilmapiirie šuatih Koštamukšen eläjät ta kaupunkin vierahat Metsolan polkuja myöten -nimisešša hiihtofestivalissa.

Toimenpivon järještäjinä oltih Koštamukšen luonnonšuojelualoveh ta Karelski okatiš -yrityš. Kilpailuja varoin järještäjät valmissettih 25 ta 12,5 kilometrin pituset sel’l’at. Ne kulettih juuri niitä paikkoja myöten, missä šata ta äšen kakšišatua vuotta takaperin käveltih laukunkantajat. Sel’l’a on ainutluatuni vielä omalla mečällä, mi šäily noista Lönnrotin ajoista.

Vanhojen mäntyjen hopieset runkot, tihie kuušikko, lumen alla olijat puut oltih festivalin luonnonkorissukšina.

Hiihtopruasniekan simvolina perintehellisešti oli Tapio – Kalevala-eepossan henkilö, Metsolan meččämuan isäntä ta henki. Tarinan mukah, Tapio ušeičči näyttäyty poron näköhisenä. Šanakši, juuri porojen šäilyttämistä varoin Koštamukšen luonnonšuojelualoveh oliki peruššettu.

Metsolan polkuja myöten Tapio kaimasi urheilijie voittoh, a prusniekan vierahilla lahjotti erilaisie huvija, kumpasie festivalin päivänä oli hyvin äijän.

Miulaki onnistu ottua ošua festivalih ta hiihtyä 12,5 kilometrie. Voin varmašti šanuo, jotta järještäjät kunnollisešti valmissettih sel’l’a Kontokkijärvie myöten ta šen lähellä olijašša mečäššä. Toičči tuntu, jotta iče olen laukunkantaja ta kiirehän tuuvva kallehie tavaroja ajoissa.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *