Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalaisien tervehyš ta vointi šyrjäštä kaččuon

Talonpojan pihašša. Aunukšen gubernija, 1905–1913 // Kirjuttajat: Nikolai Šaižin

Karjalaiset rakentauvuttih jokien ta järvien kivi- ta hiekkarannoilla havumeččien ympäristöššä. Juotavana oli puhaš vesi, henkitettävänä vereš ilma.

Šekä mečän, jotta järvien ta jokien antimet oltih puhtahat ta hyövylliset ihmisellä. Karjalaini kašvatti vil’l’ua ičen muokkuamašša muašša. Mi vaikutti hänen ikäh ta tervehyöh?

Tauvit kuolennan šyynä

Kemin ujestin tutkija Anton Pošman omissa muistihpanoloissa mainičči, jotta paikalliset eläjät näytetäh ulkonävöltä riškilöiltä, vaikka elettihki noin 55−60 vuotta. Ei ikä ollun kuolennan šyynä, vain ne tauvit, mit vaivattih rahvašta ympäri vuuvven. Eniten rahvaš kärši činkašta (keripukki). (Paškova Tatjana, “Karjalaisien kanšanliäkintä XIX–XXI luvuilla”, š.130)

Vuotena 1884 matkualija Nikolai Кudr’avtsev näin kuvuali tervehyönhoituo Kemin ujestissa: “Rahvaš tiälä läsiy äijälti. Läsitäh elttua, rahvahalla on matuo, vaivuau reumatismi ta kuppa”.

Ičeššäh Kemissä jo šilloin ois ollun liäkärin tila, vain ei löytyn ruatajua. Vuotena 1907 Uhtuon pitäjän papin Ivan Čirkovin šanojen mukah ei asiet oltu parettu. Miehet kuolth 35−50 ikäsinä. Šuurin šyy on šiinä, jotta tienestissä ollešša hyö ušein kipeyvyttih keuhkotautih. Toisena šyynä oli še, jotta miehet tuotih tienestistä rahan lisänä Šuomešta kuppua, kumpani piäsi leviemäh nykysillä Kalevalan mailla. (Paškova, š.130)

Šamah aikah kuoli äijän lašta kripistä ta tuliruvešta. (Paškova, š.131) Epidemijat piäštih šuureh vauhtih ta šorrettih rahvašta, kun ei ollun ruvetušta. Näin 1907 vuotena Vuokkiniemen kyläššä Kemin ujestissa melkein koko nuorempi väki läsi rupie, a talvella šuurin oša aikuhisista eläjistä kuoli lavantautih...

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *