Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Vanhauškosien istorijašta kerrottih konferenššissa

Uikujoven yhteisö muissutti manasterie. Keškuštašša oli časoun’a, šen lähellä ruokala ta elinpaikat. Rakennukšien ympäri oli korkie puuaita.

Kahešša päiväššä tutkijat, istorikot, filologit Karjalašta, Moskovašta, Piiteristä, Novgorodista, Arhankelista ta Viipurista tuttavuššettih online-konferenššin kaččojie omih tutkimukših. Yli 720 ihmistä Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kazahstanista, Šuomešta, Turkista, Japanista ta muista maista šeurasi konferenššin ruatuo.

Konferenšši oli omissettu Avvakum-esipapin šyntymisen 400-vuotisjuhlalla. Šen avajaisissa Kiži-musejon varajohtaja Ol’ga Žarinova kerto täštä šuurešta istrorijallisešta henkilöštä:

– Avvakum-esipapilla oli tärkie rooli kirikölliseššä šekä yhteiskunnallisešša elämäššä. Hiän oli Venäjän rahvahan šen ošan johtajana, mi uško Vanhah Šanah, ta tähä päiväh šuaten hiän jiäy vanhauškosien piälikkönä. Avvakumie tunnetah kirjailijanaki. Hänet piettih 15 vuotta muavankilašša. Vankkina ollešša esipappi kirjutti tunnetun pyhän elämänkerran, ainutluatusen tunnuššukšen, kumpani nykypäivinäki ihaššuttau lukijie.

Ol’ga Mihailovna šaneli, jotta Avvakum-esipappi konšana ei ollun Karjalašša. Ka Karjalah liittyy merkittävä vanhauškoisuon ilmijö. XVII vuosišuan lopušša Onegan niemimualla Povenčan lähellä peruššettih yksi šuurimmista vanhauškosien manasteriloista – Uikujoven yhteisö.

Henkini keškuš, kumpani yhisti vanhauškosie Venäjän pohjoselta toimi šielä 150 vuotta, šen aikana oli kirjutettu šatoja käsikirjutettuja kirjoja, niise oli mualattu oprasat ta luajittu vaškivehkehie, kumpaset tultih muajilman merkittäviksi muistomerkkilöikši.

Konferenššin ošanottajat kerrottih käsikirjutukšista, vanhauškosien elämäštä, elämäntapojen erikoisukšista, nykyaikasešta tilantehešta, vanhauškosien istorijallisešta roolista.

Konferenššissa oli äijän kerrottu käsin kirjutetuista kirjoista ta niijen erikoisukšista. Kirjoja toi Karjalah kirjojen keryäjä Maksim Maksimov.

Käsikirjoja šäilyy ni Kiži-musejon šiätijöissä. Ne ollah esillä musejon näyttelyšalissa, ka tuttavuštuo niihi nyt šuau vain internetin kautti. Onnakko näyttely rupieu ruatamah i šen jälkeh, konša epidemijan jälkeh musejo tuaš avuau ovet kävijillä.

Šamoin näyttelyššä on vanhoja oprasoja Viktor Jeršovin kokoelmašta šekä vanhauškosien vuatteita ta esinehie musejon kokoelmista.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *