Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Šata vuotta Karjalua

Karjalan tašavallan peruštamisešta kohta täyttyy 100 vuotta. Karjalaini valtijolaitoš alko toimie Karjalan työkanšan kommuunin peruštamisešta 8. kešäkuuta 1920. Meijän tašavallan 100-vuotisjuhla on verekšen Carelia-aikakaušlehen teemana.

Teema-ainehisto alkau Karjalan tašavallan piämiehen Artur Parfenčikovin pakauttelušta, kumpasešša hiän tarkkah kertou, mitein tašavalta on valmisseltu 100-vuotisjuhlah. ‟Teitä ta liikennehinfrastruktuurie on uuvvissettu, matkuiluo eissetty, talouš- ta sosialialua kehitetty tuntuvašti Karjalan kehityšohjelman rajoissa.” Piämieš panou merkillä tašavallan talouš- ta sosialikehitykšen šuunnitelmie, kertou mih Karjalan tulovaisuš liittyy. Karjalan kanšallini omaperäisyš ta kulttuuri ollah tärkiellä paikalla pakauttelušša. Artur Parfenčikov vaštasi kyšymykšeh: ‟Ošuatko iče paissa šuomekši?” 

Monet kirjutukšet kerrotah Karjalan tašavallan vaiheista, nykypäiväštä ta šuunnitelmista. Karjalan tašavallan vaiheista on šuuri kirjutuš petroskoilaisilta etnososiologiloilta Svetlana Jalovitsinalta ta Aleksandr Kožanovilta. Kanšallisen kehitykšen kyšymykšet, šuomenšukusen väještön kohtalo ollah artikkelin keškipaikalla. Karjalan tašavallan väještö 1990–2015 on toini Jalovitsinan luatima kirjutuš. Tapahtumapaikka Karjala: kačahuš vuosišuan läpi -essee on Mihail Gol’denbergin käsialua.

Karjala-teemojen tietotevokšien jäljennökšie on kuvaliitteheššä. Nämä tevokšet kuulutah enši šajekuušša 60 vuotta täyttäjän Karjalan tašavallan kuvataitomusejon kokoelmah. Moni-ilmeiseh Karjala-kuvah liittyy L’udmila Buzovan ta Alla Mel’nikovan kirjutuš ‟Šata vuotta Karjalua taiteilijien šilmin”. Kirjuttajat toimitah Karjalan kuvataitomusejošša.

Kahen huomattavan karjalaisen kirjailijan Ort’t’o Stepanovin ta Nikolai Lainen šyntymäštä on 100 vuotta tänä vuotena. Armas Mašinin kirjutuš ‟Ort’t’o Stepanov ta hänen Kotikunnan tarinan” ta Natalja Čikinan ‟Kirkkahan omaperäni runošuoni” ollah omissettu vuotisjuhlilla. Nikolai Lainen runojen pieni popuri täyventäy häneštä kertojan Čikinan kirjutukšen.

Šuuren Voiton 75-vuotispäivä 9. oraškuuta on tämän vuuvven merkkitapahtuma. Šotavainajien ečintä on tärkie oša šankarimuisson kunnivošta. ‟Šukupolvien Viesti -fondi on löytän 2175 kuatunuijen neuvoštošotilahan jiännökšet ta šelvittän 122 šotavainajan nimen Karjalašša 2007–2019”, kerrotah Šuuri Voitto 75 -ošašša. Toimituš on pakautellun ‟Šukupolvien Viestin” aktivistija Ilja Geras’ovie, Aleksandr Anišinie ta Svetlana Kalinua šekä Petroskoin yliopiston ečintäryhmän tutkimušjohtajua Juri Kilinie. Yliopiston ečintäryhmä ruatau Šuomen Ilomantsissa kešäsin kuuvven vuuvven ajan. ‟Šota ei käy luonani Voitonpäivänä – še on miušša aina,” Geras’ov šano pakauttelušša.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *