Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Istorija šäilyy Inhan kuvissa

Inha kuvasi kaunehie kylämaisemie, henkilökuvie

Tämän vuuvven pimiekuušša täyttyy 150 vuotta Šuomen valokuvuajan ta kirjailijan Into Kondrat Inhan šyntymäštä. Šuomešša hänet tunnetah muasterillisena maisemien ta šamoin modernisaatijon kuvuajana. Karjalašša I. K. Inha on hyvin tunnettu enšišijasešti karjalaisien perintehien tallentajana.

Inha opaštu Helsinkin yliopistošša, yksi hänen opaštajista oli runoilija ta kielentutkija Arvid Genetz. Juuri Genetz oli šuurešti vaikuttan Inhat tulovaisuuteh. Ennein Viena-valokuvaušmatkua Inha kuvasi maisemie Šakšašša, Itävalloissa ta Italijašša. Vuotena 1894 Inha K. F. Karjalaisen kera läksi kuvaušmatalla Vienah. Karjalaisen šuunnitelmissa oli tutkie karjalan kielen šanaštuo ta kielioppie. Inha lupasi luatie Šuomen Kirjallisuon Šeuralla 300 valokuvua, kumpaseh hinta on 600 markkua.

Kevätkuun viimesinä päivinä I.K. Inha ta K.F. Karjalainen lähettih matkah. Heijän matka kešti melkein viisi kuukautta. Vienan tutkimušretkien istorijašša tämä oli yksi pitimmistä matoista. Inhalla ta Karjalaisella oli erilaiset tavoittehet – Karjalaisella piti olla pitemmän aikua šamašša paikašša, šuahakšeh tutkie tarkemmin kielierikoisuukšie, kun tuaš Inhan työ vuati kuvaušpaikkojen eččimistä ta eri kylissä käyntie.

Matan aikana hyö oltih Vuokkiniemeššä, šiitä mäntih Jyvyälahteh. Šiinä kyläššä oli järješšetty hiät, kumpasih paikalliset rahvaš mielelläh ošallissuttih ta Inha dokumentoi šitä tapahtumua. Tämä oli ainut poikkeuš tovellisesta kuvaustilantehista. Jyvyälahešta Inha kävi yksin matoilla lähikylih. Šiitä matkuštajat yheššä lähettih Venehjärveh ta šielä elettih Hökkäläššä. Tiälä Inha kuvasi kaunehie kylämaisemie, henkilökuvie ta luati pienen kuvašarjan helmien pyynnistä Vuokinjovella. Valokuvuaja äšen oli vaihtan oman kivyärin poikeukšellisen šuurikokoseh helmeh. Inha šano, jotta šiitä tulou lahja šillä tytöllä, kumpaseh hiän mieltyy. Helmen šai Kaarle Krohnin čikko Aino Krohn. Vain lahjan šuaja anto helmen Inhalla jälelläh. Rakkahuš oli onnetonta.

Täštä matkuštamisešta Inha kirjutti Kalevalan laulumailla -nimisen kirjan, še on päiväkirjamuotoni, šiinä on kertomuksie ta valokuvie. Kirja oli painettu 1911 vuotena. Toini tunnettu Inhan kirjuttama kirja on Suomen maisemia (1909). Inha kuoli vuotena 1930, vain jätti muajilmalla ta kanšalla šuuren luvun arvokkahie valokuvie, kumpasista myö voima nähä mimmoni Viena oli šata vuotta takaperin.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *