Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Hyvä, kun lapšet tiijetäh perinnehruatoja

Alisa Gubareva opašti lapšie paistamah keitinpiiraita ta kerto karjalaisien ruokaperinteheštä. // Kirjuttajat: Natalja Kaširina

Natalja Kaširina on Petroskoin taitehtalon ruataja ta Kulkuset-folkloriryhmän johtaja. Lapšien kera hyö opaššutah karjalaisie tanššija, lauluja, kisoja ta šuarnoja. Iče Natalja Aleksandrovna on Priäžäštä päin. Hiän kävi kotikylän päiväkojissa, missä kašvattajana oli Alisa Petrovna Gubareva.

– Alisa Petrovna oli miun kašvattajana Priäžän päiväkojissa, šiitä hiän ruato Petroskoin Marjaine-päiväkojissa. Yhteheš 53 vuotta Alisa Petrovna on ruatan lapšien kera. Nyt hiän on eläkkehellä. Alisa on meijän folkloriryhmän karjalaini yštävä, hiän autto meitä valita lauluja ta tanššija. Esimerkiksi, myö laulamma hänen šepittämie lauluja: Ongo Petroskoi ta Laulu piiraista. Šen lisäksi Alisa Petrovna pitäy muasteri-oppija. Kerran mie kuulin, jotta hiän opaštau paistamah kalittua Priäžäššä. Miula himotti, jotta hiän meijänki lapšien luokše tulis opaštamah paistamah piiraita. Viime vuotena myö paistoma kalittoja, ili šipainiekkoja, a tällä kertua opaštuma luatimah keitinpiiraita, kertou Natalja Kaširina.

Muasteri-oppi piettih Art-sloboda -paikašša ta ših ošallistu 23 lašta. Kaikin yheššä paissettih keitinpiiraita, šiämenä oli riissu ta muna, omena ta šokeri. Ennein vanhah keitinpiiraita paissettih talkkunajauhon kera, šentäh kun karjalaisilla ei ollun riissuo eikä muita šuurimua. Šiitä kun karjalaiset emännät ruvettih käyttämäh riissuo ta šokerie, niin ruvettih panomah niitä piiraijen šiämeh. Ka nykyjäh voit kekšie vaikka mitä. Näin Alisa Petrovna ehotti luatie omenašiämipiiraita. Alisa Petrovna kerto piiruan nimeštäki:

– Keitinpiiruan nimi tulou keittyä-šanašta, ili ennein vanhah karjalaiset ei ruokua valmissettu, hyö vain keitettih, kuivatettih, paissettih kiukuašša. Keitinpiiraita kekšittih myöhemmin, kun emännät ruvettih käyttämäh riehtilyä ta keitinpiiraita keiteltih siemenvoissa. Venyähenkielisellä nimellä ”Pirogi dlja zjatja” niise on merkitys. Šulhani tuli neiččyöllä ta pysi hänet männä hänen kera yhteh. Hiän vastasi erikoisella tavalla, jos hiän šuoštu ruvettih paistamah piiraita sulhasella eli tulovalla vävyllä.”

Piirakojen nimien lisäksi lapset šuatih tietya šeuravat šanat: jauho, šipainiekut (kalitat), tahtas (taikina), suola ta muita paistamiseh liityvie šanoja. Lapset kerrottih, jotta hyö tykätäh paistua keitinpiiraita, šentäh kun niitä on helppo paistua. Sen lisäksi monet jo paistih piiraita kotona muamon, tahi ämmön kera. Viime vuotena Kulkuset-ryhmän ošallistujie jo opaššuttih paistamah kalittoja, šentäh nyt lapsilla oli jo helpompi, esimerkiksi levittyä taikinua. Lapset tiijetäh, jotta koissa paisettuja piiraita ollah äijän makiempi kuin kaupašta oššettuja. Ta nyt hyö halutah koissaki paistua piiraita.

 

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *