Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Hyvä kunto ta kokemuš on voiton vakuuna

Tunnettu šuomelaini hiihtourheilija Veikko Hakulinen. // Kirjuttajat: Kuva otettu:http://www.mtv.fi/

Viime vuotena kakši kuulusua hiihtourheilijua olis täytetty 90 vuotta. Heijän nimet ollah kolmenkertani olimpijakisojen voittaja šuomelaini Veikko Hakulinen ta Karjalan enšimmäini olimpijavoittaja, Puatanen kyläššä šyntynyt F’odor (Huoti) Terentjev. Veikko Hakulinen šynty 4. pakkaiskuuta 1925 vuotena, a Huoti Terentjev 24. šajekuuta 1925. Valitettavašti molommat ei eletty merkkipäivih šuate.

Enšimmäiset olimpijakisat ta enšimmäini voitto

Tämän vuuvven 4. tuiskukuuta täyttyy 60 vuotta kun Neuvoštoliiton hiihtäjien muajoukkoveh enšimmäistä kertua oli ottan ošua Talviolimpijakisoih 1956 vuotena Italijan Cortina d’Ampezzossa. Debytti oli mäneššykšellini. Kilpailutulokšien mukah meijän Neuvoštoliiton urheilijat piäštih enšimmäisellä paikalla joukkovehkilpailušša. Olimpijavoittajakši tultih L’ubov Kozireva, kumpani voitti kymmenen kilometrin kilpa-ajošša ta miešjoukkoveh, kumpani oli paraš viestihiihošša 4X10 km. Täh viestihiihtoh ošallissuttih F’odor Terentjev, Pavel Kolčin, Nikolai Anikin ta Vladimir Kuzin. Jo enšimmäiseššä kilpa-ajon ošašša, meijän muanmieš F’odor Terentjev piäsi šemmoseh vauhtih, jotta puolellatoista minuutilla ohitti kokenehen killpahiihtäjän šuomelaisen Avgust Kiurun. Šemmoni alku šai toisetki urheilijat innoštumah. Terentjevin jälkeh vuoro šiirty Pavel Kolčinilla, kumpani ajo oman jakšon päivän parahalla ajalla. Toisen jakšon jälkeh meijän joukkovehen irtautumini Šuomen urheilijista tuli vielä šuuremmakši, še oli jo 2 minuttie 46 sekunttie.  Ottaen huomijoh kahen iellisen jakšon tulokšet, Nikolai Anikinin ta Vladimir Kuzinin piti ajua omat jakšot mahollisimman tarkkah lankiematta ta šukšie ta šauvoja rikkomatta.  Hyö mäneššykšellä täytettih tämän tehtävän ta Vladimir Kuzin tuli loppuh yli minuuttie ennein Veikko Hakulista, kumpani lopetti kilpailun viimesen jakšon toisena.

 Elämäššä – yštävät ta sel’l’alla – kilpailijat

Šamana vuotena Terentjevin kera šyntynyt Veikko Hakulinen oli voittan kolmešša olimpijakisašša 1952, 1956 ta 1960 vuosina.

Eryähän kerran kun kävin Šuomeh, šain tietyä, jotta Veikko šynty Šuomen Kurkijovešša 4. pakkaiskuuta 1925 vuotena, nykysen Lahdenpohjan piirin alovehella.

Kolmenkertasen olimpijavoittajan Veikko Hakulisen muistopačaš oli avattu 1994 vuotena Šuomen Valkeakoški-kaupunkissa, a šiitä šynty ideja ašettua muistomerkki hänen kotimualla. Mie kerroin täštä idejašta šuomelaisilla yštävillä. Hyö hyväkšyttih šen. Lyhyöššä ajašša šuomelaiset šuatih kerätä rahua. Šajekuušša 2009 vuotena Veikko Hakulisen muistolauta oli ašetettu Kurkijoven kotišeutumusejon šeinällä. Šen viralliset avajaiset oli pietty urheilijan 85-vuotispäivänä 4. pakkaiskuuta 2010 vuotena.

Šinä päivänä mie šain lahjakši Veikko Hakulisen pojilta heijän tuattoh muisselmakirjan. Šiitä mie šain tietyä konša ta mitein tapahtu Hakulisen ta Terentjevin tapuamini.

Veikko Hakulinen kirjutti, jotta 1953 vuuvven lopušša Šuomen hiihtourheiluliitto šai kučun Moskovašta ošallistumah hiihtokilpailuh.Vuuvven 1954 alušša Šuomen joukkoveh lenti Moskovah ta šieltä Sverdlovskih. Juuri Sverdlovskissa Hakulinen ta Terentjev enšimmäistä kertua tavattih hiihtosel’l’alla. Enšimmäiseššä 30 kilometrin kilpa-ajošša voiton oli šuanun Vladimie Kuzin, Hakulinen oli kolmantena, a Terentjev šeiččemeš.

”Jo tämän kilpa-ajon jälkeh, myö ymmärtimä, - Hakulinen muisteli, - jotta nämä hiihtäjät tulevaisuošša voijah piäššä šuurien kilpailujen voittajiksi”. Šeuruavissa 15 km ta 50 km kilpa-ajoissa parahina oltih vaštuavašti Veikko Salo ta Veikko Hakulinen, viestihiihošša voitti meijän joukkoveh. Terentjev ta Hakulinen tuttavuššuttih ta niistä tuli hyvät yštävät. Terentjev hyvin ošasi šuomie ta hyö paistih keškenäh šuomen kielellä.

Talviolimpijakisoissa 1956 vuotena Cortina d’Ampezzošša Veikko Hakulinen toisen kerran tuli olimpijavoittajakši, voittaen 30 km kilpahiihošša. Viestihiihošša ta 50 km kilpahiihošša hiän oli toini.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *