Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Oikeuš omah kieleh ta kulttuurih on ihmisen perušoikeutta

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen muajilmankongressi järješšetäh 15.–17. kešäkuuta 2016 Lahešša. Še on jo šeiččemeš kongressi. Mit ollah šen tärkeimmät piämiärät?

Muajilmankongressissa on tärkeintä, jotta uralilaisie (šuomelais-ugrilaisie ta samojedi) kielijä pakasijat kanšat tavattais toini toisieh šiännöllisešti joka nellän vuuvven piäštä. Näin ošallistujat voijah luuvva verkoštoja ta toteuttua projektija ta šuunnitella muutaki yhtehistä toimintua. Enšimmäini kongressi piettih Siktivkarissa Komin tašavallašša melkein heti Neuvoštoliiton hajuomisen jälkeh 1992 vuotena ta šiitä šuahen kongressit on järješšetty vuorotellein Venäjällä, Unkarissa, Šuomešša ta Virošša. Iellini kongressi keräyty Siofókissa, Unkarissa. Šuomešša Muajilmankongressi oli järješšetty 2000 vuotena, Helsinkissä, Finlandia-talošša.

Kongressi ei ole tietehellini eikä poliittini kerähmö, šen pohjalla ollah kielet, kulttuuri ta kanšalaistoiminta. Oikeuš omah kieleh ta kulttuurih on universalini peruštuvua luatuo olija ihmisoikeuš. Vuotena 1997 YK:n yleiskokouš hyväkšy Alkuperäiskanšojen oikeukšien julissukšen. Šiinä on merkitty, jotta alkuperäiskanšoilla on oikeuš yhteisönä tahi yksilönä kaikkien ihmisoikeukšien ta perušvapaukšien totettamiseh, kumpaset on tunnuššettu YK:n peruškirjašša, ihmisoikeukšien yleismuajilmallisešša julissukšešša ta ihmisoikeukšie koškovašša kanšainväliseššä oikeuvešša. Alkuperäiskanšojen ta vähemmistökanšojen oikeuvet omah kieleh ta kulttuurih ollah näijen piätökšien tärkienä ošana ta ne ollah tärkeimpie pakinateemoja tulovašša Muajilmankongressissa.

Globalisešša kehitykšeššä kaikki šuomelais-ugrilaiset kielet ollah – yhet enemmän, toiset vähemmän – uhanalasie. Još myö iče emmä pitäne huolta meijän kielien ta kulttuurien tulevaisuošta, šiitä ei pie huolta kenkänä muu. Pienimpie kielijä on jo katon ta monet ollah katuomisen uhašša. Kuitenki on šamoin myöntehistä kehityštä, kielien elävyttämisellä on šuavutettu tulokšie esimerkiksi inarin saamen kielen ošalta. Pienet aškelet annetah kuitenki toivuo šiitä, jotta meijän kielipereheh kuuluvie kielijä voijah pityä elävinä ta kehittyvinä kielinä.  Mitein še tapahtuu – tämä onki kongressin ta šillä käytävien pakinojen tehtävä.

 Šuomi tänä vuotena vaštuau kongressin järještämiseštä. Kuin merkittävänä Šuomi pitäy tapahtumua?

Kongressi nähäh merkittäväkši forumiksi, kumpani tarjuou tilan vuoropakinalla šuomelais-ugrilaisien ta samojedikanšojen etuštajien välillä. Kongressissa ei yksistäh paissa, vain še on šamoin paikka šuunnitella konkrettista toimintua ta luuvva verkoštoja. Tämä on šuomelaisien valmistelijien kannalta hyvin tärkie. Kanšalaisjärještöillä ta -toimijilla kongressi on še tärkie paikka, missä hyö voijah näkeytyö, ka kongressilla on luajempuaki merkityštä. Tašavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautun kongressin šuojelijakši ta avuajakši. Parlamentin pakinamieš Maria Lohela on lupautun pakasijakši kongressin piätöšissuntoh. Kongressin valmisteluissa on mukana 22 šuomelaista kanšalaisjärještyö, mi kertou kiinnoššukšešta kanšalaistoiminnan kentällä. Šuomi antau talouvellista tukieki kongressilla, opetuš- ta kulttuuriministerijö on kongressin piärahottaja.

Ušon, jotta Muajilmankongressin järještämini Šuomešša luatiu šuomelais-ugrilaisen yhteistyön ta kielišukulaisuon tunnetuimmakši.

 Millä šeiččemeš Muajilmankongressi eruou aikaisemmista?

Muajilmankongressiloissa aina tietyšti kuvaštuu ajankohtani toimintaympäristö. Tällä kertua tahtosimma, jotta kongressi olis entistä enemmän väittelymuotoni, missä ošallistujien pitäy miettie yhtehisie teemoja. Tahomma nähä kongressin ei formalisena pakinojen pitopaikkana vain avoimen vuoropakinan forumina. Kanšainvälini tilanneh on tiukka, europpalaisellaki tašolla on voimašša pakotukšet ta toisualta vaštapakotukšet. Kongressi on mahollisuš käyvä avointa pakinua kanšalais- ta kulttuurikentällä. Šillä on tärkie rooli yhteykšien rakentamisešša ta šamoin myöntehisen kehitykšen eistämiseššä. Kongressin piäajatukšen voit ilmaissa šanoilla vuoropakina, kulttuurini vuorovaikutuš ta myöntehini, rakentaja yhteistyö.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *