Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Venäjän enšimmäisen parentolan istorijan šäilyttäjä

Martsial’nije vodi -parentolan musejo toimiu Karjalan tašavallan kanšallisen musejon ošaštona.

Šen, jotta ”Martsial’nije vodi” on enšimmäini Venäjän parentola, kumpasen perušti Petri Šuuri, tiijetäh kaikki. Tarkempah parentolašta on kerrottu šen musejošša. Tämä musejo šijautuu pieneššä talošša, šiinä on vain kakši pientä šalie. Kun tulet šalih tutuštumah näyttelyh, kaikki tuntuu epäšelvältä, ket ollah nämä ihmiset, kumpasien kuvat ollah näytelyššä, mitä merkitäh erilaisien asiepaperien kopijot ta kenen vehkehet on šiinä esillä? Kaikki šelviey, konša šalih tulou opaš ta rupieu kertomah istorijašta. Meijän oppahana oli Marina Anatoljevna. Enšiksi, hiän šelitti, mintäh musejossa on niin vähän näyttelyesinehie, šentäh kun čuarin palatti šeiso melkein šuolla ta kun še laho, kaikki vehkehet upottih šuoh. Niitä vehkehie ei šua noštua, šentäh kun kaivauštyöt voijah pahentua vejen luatuo, kumpasella on parennušominaisukšie. Petri Šuuri kävi Martsial’nije vodi -kyläššä nellä kertua ta joka kerta otti mukah omie lähisie, niitä varoin oli rakennettu šuuri palatti, vain Petrin kuoloman jälkeh niken ei halunnun tulla parentolah ta pityä huolta šiitä.

Parentola pantih kiini. Vašta šovan jälkeh parentolua ruvettih rakentamah, a 22. kevätkuuta 1946 oli annettu käšky peruštua Martsial’nije vodi -paikašša Petrin musejo, tämä on Karjalan tašavallan kanšallisen musejon ošašto.

Musejon toini šali kertou 1900-luvun musejon istorijašta. Kaikista muistomerkkilöistä merkillisimpänä on Pyhän Pietarin kirikkö. Nyt täššä kiriköššä pietäh vain yhen jumalanpalvelukšen vuuvvešša – 12. heinäkuuta Pyhien Petrin ta Puavilan päivänä.

Musejo šijoutuu vanhašša talošša, še pitäy korjata ta korjuamini on hyvin kallista. Oppahilla on häpie turistien ieššä, jotta musejo on niin köyhä, šamalla kun paikan istorija on pohatta ta mukava. Oppahat šamoin valitetah, jotta kirikön ympärillä olijua meččyä ei hoijeta, kaunehien kuušien lähellä kašvetah rumat penšahat, ennein hyö voitih kuččuo ruatajie lähikylistä, vain nyt šemmosie ruatajie ei enyä ole. Ta kolmaš proplema, kumpasešta kerto miula opaš on še, jotta heilä ei ole mahollisutta keškuštella ta pityä istorijan oppituntija paikkalisien koululaisien kera. Kohta on parentolan vuotisjuhla ta musejon ruatajat vuotetah apuo musejon kunnoštamiseh.

Ken tahtou käyvä musejošša ta šuaha lisyä tietuo voit šoittua musejoh numerolla 78-89-98 ta tilata tutuštumisretki.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *