Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

“Oma Mua” anto neuvuo

Seminarin ohjelma oli mukavašti järješšetty. Še oli hyövyllini lehen lukijilla ta kirjuttajilla. // Kirjuttajat: Matti Siippainen

Seminarin tarkotukšena oli kertuo uutisien ta kuvaukšien kirjuttamisešta šekä varottua tavallisista virheistä, kumpasie ušeičči luajitah monet kirjuttajat.

Matkah yhyttih Oman Muan kaikki toimittajat, lehen lukijat ta kirjuttajat Kalevalašta, Piäjärveštä, Petroskoista, Nuožjärveštä, Jessoilašta, Vieljärveštä šekä 3. kurššin studentit, kumpaset opaššutah Petroskoin valtijonyliopiston karjalan kielen laitokšella.

Tervehtimisen jälkeh seminarilaisilla oli ehotettu kirjuttua karjalan kielen šanelu. Kaikilla yllätykšenä oli še, jotta livviläisillä piti kuotella kirjuttua šanelu vienankarjalakši, a vienalaisilla – livviksi. Kaikkih epäilyih kaččomatta šanelu oli kirjutettu hyvätašosešti.

Konša šanelu oli tarkissettu, alko iče seminari. Olga Melentjeva neuvosi, mitein pitäy kirjuttua uutisie lehteh. Hänen šanojen mukah, joka ihmini voit kirjuttua uutisen 10–15 minuutin aikana, pitäy vain tietyä šiäntöjä.

Maikki Spitsina esimerkkijen avulla kerto seminarilaisilla tavallisista virheistä, kumpaset šatutah lehtiartikkelija kirjuttuas’s’a. Keräytynehet šuatih tietyä, mitein ei šua rakentua virkehie, jotta pitäy välttyä toistoja ta liikoja faktoja, kumpasitta kirjutukšen merkityš ei muutu. Šamoin toimittaja šaneli, jotta ei pie kirjuttua liijan pitkie virkehie ta tekstikappalehie.

Olga Smotrova jatko šamua teemua. Hiän kiinitti huomijuo šiih, jotta nimet pitäy kirjuttua kokonah, ilman nimikirjaimie ta virkeh ei pie alottua luvušta. Yheššä seminarilaiset käsiteltih, mitein kannattau kirjuttua venäjänkielisie nimitykšie ta lainaukšie eri kielistä, lyhennekšie ta lukuja. Šen lisäkši Olga Smotrova kerto šiäntölöistä, kumpasista pitäy muistua, konša työnnät lehteh valokuvija. Lehteh ei oteta valokuvua, još šiinä on kuvattu alaččomat ihmiset ta lapšet, tupakki ta alkoholi. Valokuvašša ei pie olla päivämiäryä ta tietyšti še pitäy olla hyväluatuni.

Lehen piätoimittaja Natalja Sinitskaja kerto keräytynehillä, mitein pitäy kirjuttua kuvaušta – tovellista kertomušta tovellisista ihmisistä. Sinitskaja on varma, jotta mieli hyvin kirjuttua, pitäy äijän lukie ta merkitä muistih uušie mukavie šanoja, faktoja, ajatukšie.

Seminarin lopušša Margarita Kemppainen esitti mukavan muasteri-opin: yhen paikan avulla hiän kuvasi karjalaisen naisen koko arkipäivyä.

Toimehpito onnistu, še miellytti keräytynehie. Čäijystolašša hyö kerrottih, mitä heilä eniten painu muistih.

Kirjuta oigein -projektin toini seminari järješšetäh šykyšyllä. Toimittajat luvatah, jotta šiinä niise tulou äijän mukavua.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *