Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun kanšanetuštajien kannatušta

Karjalan tašavallan Perušlajin mukah nykyjäh kieli voit šuaha valtijon kielen statussin vain pietyn referendumin kautti. Referendumi tarkottau Karjalan kaikkien eläjien iäneštämistä kanšallisuteh kaččomatta. Karjalan kielellä täššä tapahukšešša ei ole mitänä mahollisukšie šuaha kielistatussi, vet koko Karjalan väještöštä karjalaisie on vain 10% ta niijen antamat iänet karjalan kielen statussin puolešta ei šuaha vaikuttua tilanteheh.

Jo monie vuosie karjalan kielen statussikyšymyštä yritetäh eistyä eteh päin valtijollisella tašolla, onnakko täh päiväh šuate tämä kyšymyš ei šuanun kannatušta. Šamoin tapahtu 14. heinäkuuta, Lakijenluajintakokoukšen issunnošša. Vielä kevyällä noin 30 Karjalan tašavallan Lakijenluajintakokoukšen kanšanetuštajua oli kannatettu alotehta perušlajin kohentamisešta šiinä kohašša, mi koškou referendumie ta antua mahollisuon parlamentin ičen piättyä statussikyšymykšeštä. Kohentamisprojekti oli otettu käsittelyh. Issunnošša šynty kiihkie keškuštelu. Kanšanetuštajien mielet jakauvuttih kahtie: yhet kannatettih kohentamisprojektie, toiset oltih täyšin vaštah. Liberali-demokrattisen puoluvehen etuštajat oltih täyšin vaššuššušpuolella. Puoluvehen jäšen Sergei Pirožnikov ehotti, jotta referendumin lakkauttamista koškijat kohennukšet ei kannata vovse ottua parlamentin käsittelyh. Onnakko tuo ehotuš ei šuanun kannatušta muijen kanšan etuštajien puolešta.

Lakijenluajintakokoukšen iäneštämisprosedurin mukah projekti tahi ehotuš hyväkšytäh vain šiinä tapahukšešša, još šen puolešta iäneštäy 2/3 kanšanetuštajista. Tulokšena 45 paikallaolijašta kanšanetuštajašta vain 28 iänešti kohennušprojektin puolešta, kuuši oli vaštah ta 11 kanšanetuštajua ei iäneššetty ollenkana. Kanšanetuštaja Anna Pozdn’akova ehotti iäneštyä vielä kerran, ka toini iäneštämini ei parentan tilannehta – projektin puolešta iänešti vielä vähemmän kanšanetuštajie ili 26 (eryähillä kanšanetuštajilla riitti vain muutoma miinutti, jotta täyšin muuttua oma mieleh).    

Monet karjalaiset vuotettih myöntehistä piätöštä täštä käsittelyštä. Tuo kohentamisprojekti ei tällä vaihiella muuttais tilannehta, onnakko še antais karjalaisilla oikeuven ta šuuren toivon, jotta jatkošša karjalan kielen statussi olis mahollista. Lajin mukah šeuruavalla kertua tämän kyšymykšen käsittelyh voit myöštyö vašta vuuvven piäštä.

Tietyšti karjalan kielen statussi on vaikie kyšymyš. Tietyšti statussin hyväkšymini tuou lisyä vaikeukšie, šuurta rahotušta, muutokšie elämän eri aloilla, byrokrattisie proplemoja ta lisyä paperityötä. Onnakko viessojen toisešša kupissa on Karjalan tittelikanšan šäilymini. Šäilyykö karjalan kieli ta jiäykö koko karjalan kanša eloh šuurešti riippuu täštä kielistatussista. Karjalan tittelikanšan luku vähenöy vuosi vuuvvelta. Mitä enemmän jatkuu tuon kyšymykšen käsittelömini, šitä vaikiemmakši še tulou toteuttua. Kuluu vielä muutoma vuosi ta karjalaisie ei enyä auta mikänä kielistatussi eikä laki.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *