Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Pekka Zaikovan tiedotaival

Karjalan nygyaigazen kirjukielen yksi alguhpanijois on Pekka Zaikov – eräs tunnetumbis karjalan kielen tutkijois da lahjakas opastai.

Pekka Zaikov on rodivunnuh 16. ligakuudu 1946 Kiestinkin kyläh karjalazien pereheh. Školassah häi ei maltanuh ven’ua, pagizi vaigu karjalakse. Školan loppiettuu da kolme vuottu armies olduu, Pekka piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopiston suomen kielen da literatuuran ozastole. Vie nelländel kursal opastujes Pekka Zaikov yhtes Georgii Kertan kel (saamen kielen tutkii, Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai. – toim.) rubei ajelemah Kuolan niemele sanastoainehistuo keriämäh.

Yliopiston jälles Pekka puutui ruadoh Kielen, literatuuran da histourien instituuttah da rubei tutkimah saamen kieldy. Vuvvennu 1980 Zaikov väitti filolougien kandiduatakse, hänen tutkimus koski saamen kieldy. Vuozinnu 1988-1993 Pekka Zaikov opasti suomen kieldy Petroskoin valdivonyliopistos. Sen jälles tuli Kielen, literatuuran da histourien instituuttah da rubei tutkimah karjalan kieldy, ku hänen sanoin mugah tahtoi ”ruadua oman rahvahan hyväkse”.

Vuvvennu 1996 Zaikovas rodih filolougien douhtoru, hänen tutkimuksen nimi oli ”Verbi karjalan kieles”. Samal aigua häi oli Petroskoin yliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksen piälikönny. Ruadua silloi oli jygei, ku ei olluh ni literatuurua, ni opastuskniigua, nigo valmehii kielen opastajii...

 

Olga Karlova, filologisien tietojen kandidatti, dosentti, karjalan kielen opaštaja:

Elä šiänny, P’otr Mefodjevič, jotta nyt täššä kirjutukšešša kučun šiuta Pekakši, vaikka oletki miun opaštaja ta professori. Ihan vain näin prosto karjalaisittain: Pekka-veikkon. Enšimmäistä kertua nävin Pekan kešällä 1994, šilloin olin pyrkimäššä Petroskoin yliopistoh opaštumah karjalan ta šuomen kieltä. No ta meitä kaikkie pyrkijie oli kučuttu pakautteluh, jotta mistä kylistä olemma tullun, šuatammako karjalakši paissa, še oli šemmoni piäšytesti. Muissan, jotta mie 16-vuotini kyläläini tyttö oikein ihmettelin šilloin: mistä še yliopiston partaukko tietäy, jotta Vuokkiniemeh on kirikkö rakennettu ta tänä kešänä pietäh šen avajaiset...

 

Natto Varpuni, KRL:n johtaja

Nävin Pekka Zaikovin, konša šuoritin piäšytutkintuo yliopistoh Itämerenšuomelaisien kielien ta kulttuurin tietokunnalla. Pekka oli šiinä arvoštamašša abiturienttien tietojen tašuo. Tunšin hänet enšin karjalan kielen opaštajana, šiitä Karjalan Rahvahan Liiton johtajana. P’otr Mefodjevič niin ahkerašti opašti meilä verbien kieliopillisie kategorijoja ta muotoja, jotta nytki vaikka yöllä milma noššatettais ta kyšyttäis niistä, nin varmašti šanosin kaikki perfektit ta partisipit...

 

Nina Zaitseva, vepsän kielen tutkii, Kielen,literatuuran da histourien instituutan ruadai.

Kaikes südäimespäi tahtoižin ozatelda Petr Mefodjevič Zaikovad Sündundpäivänke! Mö radoim hänenke rindal pitkäd voded Kelen, literaturan da istorijan institutas baltijanmeren filologijan tedon hüvüdeks. Nece lähenzoti meid tehtes hüvin sebranikoin. Konz tuli mugoine aig, miše mö tartuim mamankelen da kul’turan udessündutamižen radho, ka i sid’ olim rindal, sikš mugoine rad ühtenzoiti meid, tegi vahvembikš. Om ani čoma azj, konz rindal om sebranikan käzi. Karjalaižed da vepsläižed oma heimrahvahad, meil om olnu äi ühthižid problemoid da jügedusid, sikš oli kebnemba el’geta toine tošt...

 

Il’l’u Mošnikov, Päivännouzu-Suomen yliopiston doktorantu, karjalan kielen tutkii, aktivistu

Tahtozin hyvitellä meijän enzimästy karjalan kielen professorua, opastajua da nygöi jo kolleegua roindupäivänke. Toivottazin miehele lujua tervehytty, uuzii tutkimuksii da ruadoloi karjalan kieles da karjalan kielen hyväkse, hyviä mieldy, perehsobuu da kaikkie hyviä. Tässäh ollah mieles enzimäzet luvendot karjalan kielen murdehis da karjalan kielen histouries. Hyviä pohjua on hyvä kehitellä iellehpäi, uvvet sugupolvet jatketah teijän ruaduo.

 

Irina Novak, Karjalan Tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan institutin tutkija:

Enžimäzičči vaštuačin Pʼotr Mefodʼjevičanke kežällä vuodena 2003. Mie toin omat bumaškazet, štobi piäššä Petroskoin universitetttah opaštumah karielan kieldä, ka pidi paissa vielä karielan kielen opaštajinke. Tulin paginah. Komissijašša oli kolme mieštä, predana oli Pekka Zaikov. Hiän äijän midä kyžy, ka emämbi kaikkie hänellä himotti tiijuštua midä marjoida kažvau Tverin Karielašša. Paginan jälgeh hänellä pidi allakirjuttua dokumentat, ka Pʼotr Mefodʼjevič leikkai bumuagazella šormen da veripizara tipahti dokumentalla. Šilloin muamoni šano miula: ”Kačo, professora verellä allakirjutti šiun prigovoran. Tulou karielan kieleštä šiun oža!” Näin i viidi, karjalan kieli tuli miun ammatiksi! Šanon ylen šuuret passibot Pʼotr Mefodʼjevičalla täštä veripizarašta da tiedoloista, kumbazie hiän lahjotti meillä - omilla opaštujilla - opaššušaigah da i nyt jaguačou. Toivotan miun armahalla opaštajalla lujua tervehyttä, pitkiä igiä da hyviä ožua!

 

Helka Riionheimo, Päivännouzu-Suomen yliopiston ruadai:

Pekka Zaikov tuli Päivännouzu-Suomen yliopistoh enzimäzekse karjalan kielen da kul’tuuran professorakse vuvvennu 2009 da rubei tuttavuttamah suomelazii opastujii karjalan kielen muailmah. Ruadovuozien aigua Pekka ehti opastua vienankarjalua da muudu karjalan kieldy koskijua kursua suurele joukole sivuainehopastujua. Suuri suavutus oli Vienankarjalan kieliopin ilmahpiäzendy vuvvennu 2013. Opastujile mieleh ollah jiädy Pekka Zaikovan järjestetyt kentyretket Anukseh da Vienan Karjalah. Samal aigua oli pandu käymäh karjalan kieldy koskii tutkimus, kudamas Pekan aziitundemus oli tärgei dielo.
Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran sego suomen kielen oppiainehien ruadajat hyvitelläh Pekka Zaikovua 70-vuozipäivänke da toivotetah hänele ozua, lykkyy da tervehytty pitkäkse igiä.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *