Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Rajat meijän välillä hävitäh

Šuvaiččevaisuon päivällä omissetuh pruasniekkah kučuttih eri kanšojen etuštajie – karjalaisie, marilaisie, ukrainalaisie, armenijalaisie. // Kirjuttajat: Natto Varpuni

Šuvaiččevaisuon deklaratijošša on kirjutettu, jotta hoti kaikki ihmiset ollah erilaiset, ka ihmisarvoissa ta oikeukšissa kaikki ollah šamanvertaset. Karjalan tašavallašša eläy noin 130 kanšallisuon etustajie. Petroskoissa ruatau kymmenie kanšallisie järještöjä.

Illačun järještäjä, ukrainalaisen Kalina-šeuran johtaja Svetlana Rukavišnikova kučču pruasniekkah eri kanšojen etuštajie – karjalaisie, marilaisie, ukrainalaisie, armenijalaisie šekä kaipunkin hallinnon ta Karjalan tašavallan Kanšallisušministerijön herroja. Artistat laulettih oman kanšan lauluja, tanššittih omie tanššija šekä kerrottih omista kanšallispuvuista. Karjalaista kulttuurie esitettih Karjalan Rahvahan Liiton Kajahuš-luomisjoukon peruštajat Santra Solovjova ta Jana Lorvi šekä Karjalan Rahvahan Liiton halličukšen johtaja Natalja Vorobei.

– Karjalašša on aina elän erilaisie kanšoja ta ičeki karjalaiset mierošša käveltih, nähtih muitaki kultturija, kuunneltih vierahie kielie ta ičeki paistih monella kielellä, šano Natalja Vorobei omašša tervehyšpakinašša, – olen varma, jotta Karjalan kova luonto ta ilmašto vaikutetah niise teijän kulttuurih ta teijän muajilman tajuomiseh. Ušon, jotta Karjalašša elyässä työ paremmin maltatta karjalaisien luontuo ta ičeki tulija jonkin miärin karjalaisiksi.

Pruasniekkah tulluot kuunneltih kantelehen šoittuo, karjalaisen tuutilaulun šekä tanššittih karjalaista piirileikkie. Santra Solovjova ta Jana Lorvi vieläi kommentoitih omua esityštä ta kerrottih äijän miellyttävyä karjalaisešta kulttuurista.

Illačun lopušša oli marilaisen podkogol-ruuvvan valmistamisen muasterioppi. Podkogolit ollah pelmenijen näköset vain melko šuuret. Luuvvalla šopiu vain kakši-kolme podkogolie. Niijen šiämeh pannah potakkua, rahkua, šientä, lihua. Podkogolie tavallah ei kylmätetä, vain heti keitetäh.

Pruasniekan järještäjien mieleštä tämmöset illačut autetah eri rahvahilla tuntie toini toista ta kunnivoija toista kulttuurie ta kieltä. Konša armenijalaiset tanššitah karjalaista tanššie ta karjalaiset ajellah marilaista podkogolie, šilloin rajat meijän välillä hävitäh.

 

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *