Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

Pomorilaisen starinankertojan kokoelma näki päivänvalon

Svinjinin punukka Vera Klevina ta Kanšallisušpolitiikan ministeri Andrei Manin uuvven kirjan presentatijošša Sumski Posad -kyläššä. // Kirjuttajat: Kuva otettu gov.karelia.ru -saitilta

Šitä ennein uuvven kirjan presentatijo jo piettih starinankertojan kotimualla – Sumski Posad -kyläššä ta Belomorskissa pakkaiskuun lopušša.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloriošašton tietehellini ruataja Anastasija Lizlova oli starinakokoelman tieto-toimittajana. Hiän kerto F’odor Svinjinin starinojen kohtalošta. Käsikirjutuš, kumpani vuotena 1941 valmissettih Karjalan kulttuurin tutkimušinstituutin (nykysen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin) toimittajat, yli 70 vuotta oli šäilyn Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen arhiivašša, ka šitä niin ei ni julkaistukana. Svinjinin starinoja painettih lehtilöissä 1950 vuoteh šuaten ta šiitä ajašta niitä ei enyä missänä julkaistu.

Nyt käsikirjutukšen aika tuli. F’odor Svinjinin valittuja starinoja -kirja painokšella 800 kappalehta ilmešty 2016 vuuvven lopušša. Še on mahtava kaunehešti kuvitettu painoš. Kokoelmah kuuluu 13 starinua, mit tallennettih 1930–1940 -luvulla Belomorskin piirin Sumski Posad -kylän eläjältä F’odor Svinjinilta (1879–1946). Kirjašša on šäilyn Karjalan pomorien perintehellisen kulttuurin folklori-etnografini ainehisto. Še on tarkotettu aikuhisilla ihmisillä ta yläluokkien koululaisilla.

Yhteheš F’odor Svinjinilta oli kirjutettu yli 60 tekstie, ka folkloristien šanojen mukah, kaikkieštah starinankertojan repertuarissa oli yli 200 teošta.

– Svinjinin repertuari muovoštu eri keinoin: ošan starinoista hiän omakšu vanhemmilta, šiitä hiän kuuli starinoja meritienestilöillä, missä ruato melkein koko elämän. Šen lisäkši Svinjin oli luku- ta kirjutuštaitosena ihmisenä ta monta starinua omakšu luvetuista kirjoista šekä kekši iče, šelvitti Anastasija Lizlova.

Kirja ilmešty Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijön tuvella federalisen Venäläisen kanšakunnan lujentamini ta Venäjän kanšojen etnokulttuurini kehityš 2014–2020 vuosina -ohjelman puittehissa.

– Še on ministerijön šekä Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin yhteistyö. Enšimmäistä kertua kuulima täštä käsikirjutukšešta Balagurin luvennoilla, kumpasie joka vuosi järješšetäh Belomorskissa. Šaima tietyä äijän mukavua starinankertoja Svinjinista ta hänen starinoista, ta tultuo Petroskoih kiäntymä Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin puoleh ehotukšella julkaissa tämä kirja, kerto presentatijošša Kanšallisušpolitiikan ministerijön spesialisti Toini Denisova. – Toivomma, jotta teitä miellyttäy tämä kirja ta työ iloiletta F’odor Svinjinin puolešta, kumpani ei kerinnyn nähä tätä teošta elämäh aikana. Nyt hoti hänen jälkeläiset šuahah käteh uuši kirja ta voijah olla ylpienä ukon ta pravoukon puolešta.

Presentatijon lopušša keräytynyöt šuatih kuulla F’odor Svinjinin starinan kappaleh, kumpasen kaunehešti starinoičči Oleg Skobelev.

Lisyä kommenti

Luokkaukšie, kanšallista pahantahtoisuutta šekä VF:n lakien vaštasien toimien kehotušta šisältäjät viestit poistetah šivuilta!

Kommentit: *
Šiun nimi: *