-
-
Pimiekuušša Petroskoissa avattih enšimmäini kiššakahvila.
-
Uuvven vuuvven uattona Kalevalan piirin ošakunnan etuštajat käsiteltih männehen vuuvven toimintatulokšie ta mietittih tulijua ruatuo enši vuotena.
-
Karjalaiset starinat ollah šuosijošša
Tapuamisešša lukijien kera Ostrova-kuštantamon piätoimittaja Juri Šleikin kerto, mitein toteutu Karjalaisien starinojen nyky painokšen ajatuš
-
-
-
Talven, lumen ta hyvän mielen pruasniekka
Venäjällä piettih Lumenpäivyä 17. pakkaiskuuta. Tänä vuotena Petroskoi niin kuin muutki 23 Venäjän kaupunkie liitty täh pruasniekkah.
-
Tuomisen matka Kannakšen ympäri
Kannaksen kierros -dokumenttikino esitettih Karjalan Kanšallisešša teatterissa 15. pakkaiskuuta. Arvo Tuomisen kinojen kaččelušta tuli uuši perinneh.
-
Kalevala open -nuorisoprojekti alotti työn
Pakkaiskuun 17. päivänä Viking-traktirin šali oli täynnä, niin äijän halukkahie tahottih ošallistuo uuteh projektih, kumpani on omissettu Kalevala-eepossalla.
-
Kulttuuriala on niise tärkie alovehen kehityšmehanismi
Uuši kulttuuriministeri Aleksei Lesonen kerto ministerijön nykysen ruavon piätavoittehista, tärkeimmistä proplemiloista šekä lähišuunnitelmista.
-
-
-
Mitein lyhyt elämä ei oliskana, šiinä on nuoruš ta vanhuš, iloni nakru ta karkiet kyynälet, erehykšet ta rakkahuš
-
Fomal’gautin valo antau toivehen
Koštamukšen nuorien invalidien järještön jäšenet ei antauvuta vaikeukšien valtah.
-
Viijennet koiraval’l’akkokilpailut piettih Petroskoissa.
-
Unohettujen esinehien vuoropakinat
Uuši interaktiivis-tiijollini näyttely nimeltäh Unohettujen esinehien dialogit oli avattu Karjalan Tašavallan Kanšallisešša musejošša 21. pakkaiskuuta. Šemmosie erikoisie dialogija oli kuunneltu Piiterin dizainerin Anastasija Dubrovskajan kotimusejošša. Anastasija lopetti Muhinin opiston Piiterissä, taitehellini šuunnittelu -alalta.
-
-
-
Irma Mullozen vuozipäiväkse: “ Irma Mullonen on tärgei ristikanzu minun tiijollizes elokses. Hän tugi minuu minun akadiemizen alan allus, yliopistos. Da häi jatkau tugie nygöigi. Juuri Irma sai minun mielen palamah Karjalan etnizeh istourieh”.
-
Hyvä kunto ta kokemuš on voiton vakuuna
Tuiskukuun 4. päivänä täyttyy 60 vuotta Neuvoštoliiton hiihtäjien muajoukkovehen enšimmäiseštä voitošta Talviolimpijakisoissa Italian Cortina d’Ampezzošša.
-
Karjalaini kulttuuri linssin kautti
Koštamukšen Pr’alka-kanšalaisjärještö voitti grantin Linssi-projektin toteuttamiseh. Projekti on šuunnattu Vuokkiniemen naisien ta nuorisotoiminnan tukemiseh.
-
KniiguMelliččä: etehpäin ennätykšeh!
Vuotena 2016 Periodika-kuštantamo täyttäy 25 vuotta. Oman juhlavuuvven alušša, 26. pakkaiskuuta Petroskoin Agriculture Club -art-tiloissa piettih tilaisuš, missä esitettih Periodikašša 2015 vuotena julkaissetut kirjat. Pivolla annettih KniiguMelliččä-nimi ta kučuttih äijän vierahie.
-
-
-
Nerokkahien lapšien luova kačahuš
Petroskoissa on avattu IV tašavallan lapšien Pravoukkoloista pravupunukkoih -nimini näyttely-kilpailu, missä on esitetty kuvailu ta koristetaijon töitä.
-
Kanšallisien kulttuurien keškukšešša starttasi Ämmön lippahan šalaisukšie -projekti.
-
Periodika-kuštantamolla ilmešty tietostendi
Autobuššijen ta trollikkojen pyšäkillä Kirovin aukijolla ašetettih Periodika-kuštantamon stendi.
-
Liikuntua, vereštä ilmua ta hyvyä mieltä
Viime pyhinä Petroskoissa ta tašavallan piirilöissä piettih Venäjän Talviurheilulajijen päivällä omissettuja pitoja.
-
-
-
Vanhan kirikön restaurointi Karjalan pohjosešša alkau tänä vuotena.
-
Joukko karjalaisie aktivistija, kumpaseh kuulu Karjalan Rahvahan Liiton jäšenie, karjalan kielen kurššien opaštujie ta Paginkanzu-kerhon kävijie kävi karjalan kielen kylvyššä Aunukšešša.
-
Venäjän kautti piäššä paremmin ymmärtämäh karjalua
Uuši Venäjä-viena -šanakirja tuli hyväkši uuvvenvuuvven lahjakši monilla karjalaisilla
-
Kalevalan piiri valmistautuu Karjalaisien kokoukšeh
Kalevalan piirihallinnošša piettih Kanšainvälisie aseita ta uškonnollisien yhissykšien yhtevykšie hoitajan neuvošton issunto.
-
-
-
Runolaulut rakennettih kuvua muajilmašta
Vienan Veräjä ry järještämä vienalaini ilta Šuomuššalmešša oli omissettu runolauluperintehellä
-
Monet kaupukilaiset halutah elyä kyläššä, vain šiinä on šuuri proplema – kyläššä ei ole ruatuo. Tämän nuoriparin istorija juuri šiitä, miten voit toteuttua omie huavehie.
-
Ennein, konša vielä järješšettih Antikaisen sel’l’a -hiihtokilpailu, niin Mujejärven piiri aina šiih ošallistu – vet juuri meijän piirie myöten še sel’l’a ni kulki.
-
Liikkuo etehpäin projektien avulla
Karjalan tašavallan kanšallisušpolitiikan ministerijöššä ilmotettih ei-kaupallisien kanšalaisjärještöjen projektijen kilpailun tulokšet.
-
-
-
Kalevalan ta Muamonkielen päivyä piettih Piäjärveššä 21. tuiskukuuta.
-
Kolmen päivän aikana matkuštajajoukko hiihti noin 130 kilometrie.
-
Kielen oppimini on uuvvissettu
Tuiskukuun 26. päivänä Petroskoin 2. koulušša piettih Karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštamista kannattajan neuvošton issunto.
-
Rahvahien kielet ollah valtijon kanšallini omaisuš
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto piettih Petroskoissa 25. tuiskukuuta.
-
-
-
Karjalaisie huoleššuttau oman kielen ta kanšan tulevaisuš
Karjalan kanšan etuštajie ta kuččuvierahie tašavallan eri piirilöistä, Tverin alovehelta ta Šuomešta yhty Karjalaisien VIII kerähmöh, mi piettih 4.–5. kevätkuuta.
-
Karjalaisie huoleššuttau oman kielen ta kanšan tulevaisuš
Karjalan kanšan etuštajie ta kuččuvierahie tašavallan eri piirilöistä, Tverin alovehelta ta Šuomešta yhty Karjalaisien VIII kerähmöh, mi piettih 4.–5. kevätkuuta.
-
Koštamukšen Kanteletar-festivalissa juhlittih Karjalaini korničča -folkloriryhmän 30-vuotispäivyäh.
-
Kalaššuš Karjalašša ei ole yksistäh rahvahan kanšallisen kulttuurin oša, še on paremmin paikallisien eläjien elämäntapa. Karjalaisen koko elämä tavalla tahi toisella liittyy kalaštamiseh ta talven varah kalan pyytämiseh. Karjalaisella kalaššuš on enemmän, kuin tavallini kalaššuš.
-
-
-
Muajilmanpankki Kalevalašša: välitulokšie
Šuuri joukko karjalaisie asientuntijie 01.-02. kevätkuuta ruato Kalevalan piirissä Muajilmapankin ta Karjalan Tašavallan rahoittaman yhteisprojektin puittehissa (täštä projektista olemma jo kerton Oma Mua -leheššä №3, 27.01.2016).
-
Karel’ski okatiš -yhissykšen johtaja Maksim Vorobjov voitti Meijän ajan šankari -kilpailušša.
-
Koulumusejo kertou karjalaisien istorijašta ta kulttuurista
Koštamukšen 2. koulušša avautu uuvvissettu koulumusejo
-
-
-
Tverissä piätinčänä 18. keviäkuuda pruaznuidih šuurda pruazniekkua – täydy 25 vuotta Tverinkarielazien kul’turan yhykšen peryštämizeštä. Oblastin Gor’kojn bibl’otekkah tuli rahvašta kaikista 11 karielazista rajonoista, kumbazissa on avattu rajonan kul’tura-avtonomijat.
-
Rahvahalta poimittu karjalan kieli nyt eläy šanakirjašša
Karjalan kielen tietotutkija ta šananšäilyttäjä Vieno Fedotova on uuvven Venäjä-Viena šanakirjan toimittaja. Hiän on enšimmäini, kenen luo šanakirjan luatijat tuotih omie kirjaimie tarkissettavakši ta toimitettavakši. Filologi on varma, jotta karjalan kielen šäilyttämini ta kehittämini on tärkein asie.
-
Oikeuš omah kieleh ta kulttuurih on ihmisen perušoikeutta
Šuomi-Venäjä -šeuran piäšihteri Merja Hannus näköy Lahešša järještävän Šuomelais-ugrilaisien kanšojen muajilmankongressin mahollisuokši käyvä avointa vuoropakinua kanšalais- ta kulttuurikentällä.
-
-
-
Šuomelais-ugrilaisen koulun vanhempien komitietta kerto piämieš Hudilaisella koulun proplemoista.
-
Päiväntašavušpruasniekka šamanien tavalla
Šuuri kevätpäiväntašavuš-pruasniekka piettih Kalevalašša 20. kevätkuuta. Pruasniekan piävierahina oltih tietäjät, šamanit, muinoismusiikin šoittajat. Pivon piätapahtumana oli muajilman šuurimman unipyytäjän luatimini.
-
Teatteri kirjašton toiminnašša
Tänä vuotena Boris Kravčenkolla nimitetty Kontupohjan piirin piäkirjašto täyttäy 80 vuotta.
-
Mimmoni kirja tulou parahakši?
Petroskoissa on ilmotettu Karjalan tašavallan vuuvven kirja- XVI alovehellisen kilpailušta. Šen avajaisina oli kirjojen näyttely Kanšallisešša kirjastošša.
-
-
-
Heijän urošruatoja ei unohettu
Kevätkuun lopušša Kanšallisešša musejošša oli avattu Petroskoin linja. 1941 vuuvven šyyškuu -näyttely. Näyttely on omissettu Petroskoin šankarillisella puoluššukšella 1941 vuuvven šyyškuušša.
-
Kuin Čičiliušku Hettieššä kävi
Oman 11-vuotisjuhlan puittehissa Čičiliušku kävi teatterimatalla Kalevalašša.
-
Oma pajo -kuoron uuši laululevy
Tutuštuo karjalaisen kuoron muasteri-levyh šuau jo šulakuušša.
-
Pos’olkan pohatta kulttuurielämä
Šulakuun 3. päivänä Kalevalan mosaiikki -kulttuurimarafonin puittehissa Kalevalan Kulttuuritalošša järješšettih kanšallisien luomiskollektiivien konsertti.
-
Šuomelais-ugrilaisien kulttuurin värijä
II Šuomelais-ugrilaisien rahvahien kulttuurin festivali piettih Petroskoissa 30. kevätkuuta – 3. šulakuuta.
-
-
-
Venäjän enšimmäisen parentolan istorijan šäilyttäjä
Martsial’nije vodi -parentolan musejo täytti 70 vuotta.
-
Kalevalan šankarit Kuittijärven rannalla -pruasniekan puittehissa Kalevalašša piettih interaktiivini kilpailu.
-
Karjalan Rahvahan Liiton toiminnašta vuotena 2015
KRL:lla oli 26. ruatokauši, kumpani kešti 22. kevätkuuta 2015 – 17. šulakuuta 2016. Šitä toteutti Petroskoissa 22. kevätkuuta 2015 pietyššä vuosikokoukšešša valittu halličuš. Vuosikokoukšešta lähtien järještö on ruatan oman peruškirjan mukah.
-
Kielen ta kulttuurin elinvoimaisuon hyväkši
Karjalan Šivissyššeuran 110-vuotista toimintua juhlittih Vaasašša järješšetyššä Heimopruasniekašša 8.–10. šulakuuta.
-
-
-
Karjalan kieli viiješšä minuutissa
Elämmä karjalaisittain -kompleksiprojektin rajoissa Karjalan Rahvahan Litto ta Oma Mua -lehtitoimituš valmissettih Karjalan kieli viiješšä minuutissa -oppikortin vienankarjalan murtehella.
-
Vuokkiniemeššä piettih uuvven spektaklin enši-ilta.
-
“Lokka” lenti enšimmäisellä paikalla
Šulakuun 9. päivänä Kemissä piettih Alovehellini rahvahan horeografijan kilpailu.
-
Heimopäivät-ohjelmah joka vuosi kuuluu kyykkäpeliottelu. Tällä kertua kyykkäkentällä tavattih Karjalan Šivissyššeuran ta Vaasan Karjalašeuran joukot.
-
Šuomen vanhin karjalaisutta tukija kulttuurijärještö, Karjalan Šivissyššeura juhliu tänä vuotena 110-vuotispäivyäh.
-
-
-
Karjalan ta vepšän kirjakielen päivän puittehissa Tašavallan Kanšallisien kulttuurien keškukšešša piettih LaulUni-musiikkilevyn presentatijo.
-
Šulakuun 22. päivänä Tašavallan kanšallisešša kirjaštošša ilmotettih Karjalan vuuvven 2015 paraš kirja.
-
Kontupohjašša piettih I kanšallisen luomistyön perehfestivali
-
Muamonkielen päivän rajoissa Oma Mua -lehtitoimituš pani rattahilla Kirjuta oigein -projektin. Enšimmäini projektih kuuluja seminari piettih 22. šulakuuta Karjalan Kielen Koissa Vieljerven kyläššä. Šiih ošallistu 20 henkie.
-
-
-
Kalevalan piirissä hyvin tiijetäh ta tykätäh lapšien Tarina-folklorikollektiivie. Šen ohjuajana on Arina Sem’onova, Novosti Kalevali -tietokeškukšen ratijotoimittaja.
-
Muistakka loittosie pelottavie vuosie -nimini illačču piettih Kalevalan kulttuuritalošša 23. šulakuuta.
-
Voitamma yheššä -automatka veteranija varoin järješšettih Petroskoissa 3. oraškuuta.
-
Korkevuš 168,5 muiston ikuistajana
Oraškuun 6. päivänä Priäšän pos’olkan lähellä avattih Korkevuš 168,5 -muistopaikka.
-
-
-
“Vesläžed” on Petroskoin lapšienfolkloriryhmä. Alušta ryhmän nimi oli “Skomorošina”, šiitä šillä annettih Vesläžed-nimi, mi merkiččöy vesselät.
-
Ičeštäh šyntyjä matka on psihologisešti vaikieta, ka kokemuš näyttäy, jotta šemmoset matat tuuvvah enämmän hyvie vaikutelmie kuin etukäteh šuunnitellut ta järješšetyt. Käykyä kaččomašša Ruoččie Tukholman ulkopuolella!
-
Karjalan kielen taival: muinoisistorijašta nykypäivih šuate
Karjalan kotišeutumusejošša avautu uuši näyttely, kumpani kertou karjalan kielen istorijašta, kehityšvaiheista ta nykytilašta.
-
-
-
Voiton päivän merkeissä Paginkanzu-klubissa oli pietty tapuamini šota-ajan lapšien kera.
-
Musejoyön yllätykšie ta šaloja
Musejoyö on Kanšainvälisellä musejopäivällä omissettu jokavuotini aktijo. Musejoyötä vietetäh Europan melkein kaikissa maissa. Kerta vuuvvešša tuhannet musejot valvotah ta otetah vaštah kaikkie halukkahie.
-
Karjalan parahien nuorien runoniekkojen nimet ilmotettih Kanšallisešša musejošša.
-
-
-
Kalevalan teatteri esitti uuvven näytelmän rakkahuošta. Uuši spektakli keräsi enši-iltah karjalan kielen arvoštelijie, innokkahie kaččojie, teatterin harraštajie.
-
Kanšantaitehlaitokšien etuštajat käytih Karjalašša
II Yleisvenäläini Kanšantaitehlaitokšien johtajien kerähmö piettih Petroskoissa ta Sortavalašša 27.–30. oraškuuta.
-
Yhteistyön tulokšie käsiteltih seminarissa
Kanšainvälini Etnokulttuurisen koulutukšen parahat käytännöt -seminari piettih Karjalan opaššukšen kehitykšen instituutissa 27. oraškuuta.
-
-
-
Kalevalan Monitoimitalo järješti konsertin kalevalalaisilla 28. oraškuuta
-
Petroskoissa eläy šemmosie lapšie, ket ei voija leikkie, laulua karjalakši, ei voija aštuo eikä ieš istuo, šentäh kun ne ollah vielä liijan pienet. Ka heijänki kera voit paissa karjalakši ta kašvattua lašta karjalaisekši ihan kapaloista.
-
Pienien ruatojen strategija Kalevalan piirin hyväkši
Karjala. Kulttuuri- ta istorijalliseh omaperäisykšeh peruštuva paikallini keštäjä kehityš -tutkimušprojektin tulokšet esitettih Petroskoissa 30. oraškuuta. Projekti on šuunnattu Kalevalan piirin kehittämiseh kulttuuriperinnön pohjalla.
-
-
-
Oraškuušša Joenšuušša piettih SciFest-2016 -tietofestivali. Še on jokavuotini kanšainvälini tieto-teknillini marafoni. Šen järještäjinä ollah Joensuun tietoliitto ta Itä-Šuomen yliopisto.
-
Karjalan rahvahan Oma pajo -kuoron uuši laululevy esitettih karjalaisešša Paginkanzu-pakinakerhošša
-
Jo nellättä vuotta Karjalan eläjät ta vierahat on juhlittu tašavallan päivyä ei piäkaupunkissa Petroskoissa, ka piirien piäpaikoissa: vuotena 2013 – Priäžäššä, 2014 – Kontupohjašša, 2015 – Sortavalašša. Tänä vuotena Karjalan tašavallan 96-vuotisjuhla piettih Koštamukšešša 11. kešäkuuta.
-
-
-
Onhai Nurmesgi kaunis linnaine…
Perintehellini Karjalaiset Laulujuhlat -festivali piettih Šuomen Nurmekšešša 10.–12. kešäkuuta.
-
Tänä vuotena Koštamuš otti vaštah alovehen tärkeimmän juhlan – Karjalan tašavallan päivän.
-
Sortavalašša piettih kolmaš Karjalanpiirakkafestivali.
-
Musiikkikesseli avattih Uhtuon karjalaisien pruasniekašša
Musiikilla ei ole mitänä rajoja, še ei tarviče kiännöštä, musiikki on še, mi meitä kaikkie yhistäy – näillä šanoilla oli avattu perintehellini Uhtuon karjalaisien pruasniekka Kalevalašša 18. kešäkuuta.
-
-
-
Miun pieni kanša on kuolomašša
VII Šuomelais-ugrilaisien rahvahien muajilmankongressi piettih 15.–17. kešäkuuta Lahešša. Mie enšimmäistä kertua olin tämäntašosen tapahtuman ošallistujana ta enši šijah himottais kertuo lehen lukijilla omista vaikutelmista ei yksistäh kongressin ruavošta, ka vieläi niistä ajatukšista, kumpaset miula toi tuo mukavien tapuamisien, keškuštelujen ta väittelyjen aika.
-
Kyykkä on piäššyn GTO-normiloih
VI Kanšainvälini liikunnan opaštajien ta urheilun asientuntijien Kongressi piettih Petroskoissa 23–26. kešäkuuta. Tällä kertua Kongressin teemakši oli valittu ”GTO-normit kouluh!”.
-
Opaštajie tutuššuttih karjalaisen kylän resurssiloih
Kešäkuun 24. päivänä karjalan kielen opaštajilla piettih Karjalaisen kylän kulttuuri-istorijallini piiri opaššušresurssina -seminari.
-
”Olen ylpie šiitä, jotta elän Petroskoissa”
Joka vuosi kešäkuun viimesenä šuovattana Petroskoissa juhlitah Kaupunkin päivyä. Še on monien petroskoilaisien lempi pruasniekka ta kaupunki pitälti valmistautuu šiih. Tänä vuotena 18. kešäkuuta Siämjärvellä tapahtunuon tragedijan takie, kumpani vei 14 pojan ta tytön elämän, Kaupunkin päivän kaikki huvipivot oli lakkautettu.
-
-
-
Vuosikymmenien jälkeh kantatuattojen mualla keräyvyttih Ponkalahen eläjien jälkiläiset
-
Karjalan šuuri kanšallini Periodika-kuštantamo täytti 25 vuotta 1. heinäkuuta.
-
Priäžän piirin karjalaisen Pyhäjärven kylän 520-vuotisjuhlah keräyty omahisie ta vierahie eri puolilta Venäjyä.
-
-
-
Kylämaisema kulttuuriperinnön tärkienä ošana
Kuivajärven ta Hietajärven kylien eläjät ta vierahat keräyvyttih pruasniekkah 2.–3. heinäkuuta. Juhlaohjelman avasi perintehini kyykkäkisa, kumpasen jälkeh Riitta Nykänen kučču kaikkie kukkakävelyllä Kuivajärvellä. Illalla tanššittih Kuivajärven rannalla.
-
Perintehellistä kulttuurie nuorella polvella
Heinäkuun alušša Kuujärveššä ruato lapšien Lyydiläisien etnokulttuurini inkubattori -leiri. Kuuvven päivän leirih yhty yli 80 lašta.
-
Onko ”Sommelon” ikä jo illašša?
Heinäkuun 2.–3. päivinä Kalevalašša piettih kanšainvälisen rahvahanmusiikin Sommelo-festivalin toini oša. Šen enšimmäini oša vietettih Kuhmošša kešäkuun lopušša
-
Käsityöammattitaitoja eläkeläisillä
Kalevalatalon uuši projekti voitti projektikilpailušša.
-
-
-
Karjalan kielen statussikyšymyš ei šuanun kanšanetuštajien kannatušta
Karjalan Lakijenluajintakokoukšen V kovolla kuččumisen viimeseššä issunnošša 14. heinäkuuta käsiteltih Perušlajin kohentamisprojektie, kumpani auttais karjalan kielellä šuaha tašavallan toisen valtijollisen kielen statussin.
-
Muinosen muan uuvvet perintehet
Niin on šattun, jotta joka kešä Kalevalašša pietäh kakši rahvahanpruasniekkua, kumpaset liitytäh Uhtuon kylän istorijah ta Uhtuon karjalaisien kulttuurih. Viime vuosišuan 90-luvulla oli elävytetty Uhtuon pruasniekkaperinneh. Tämän pruasniekan juuret otetah alun 14. heinäkuuta 1907 vuotena, konša Uhtuon eläjät keräyvyttih šuurella Uhtuon šuarella Kanervačäijyjuhlih.
-
Puanajärven ta Vartiolammen entiset kylät
Nämä molommat kylät ollah Puanajärven puiston alovehella ta ennein šotua niissä elettih karjalaiset, vain Puanajärvi oli Šuomen, a Vartiolampi Venäjän puolella. Näistä kylistä on hyvin vähän tietoja. Kirjutan täššä šiitä, mitä kuulin Puanajärven puistošša kierrokšen aikana.
-
-
-
Šeppäammatin ihmehellisie esinehie
Aunukšen gubernijan šeppäammatti -näyttely avattih 15. kešäkuuta Kiži-musejon näyttelyšalissa.
-
Olis hyvä, kun kyläh tulis taitaja opaštaja...
Piäjärveššä eläy 1723 ihmistä, kyläššä on koulu ta päiväkoti. Koulušša ei opaššeta karjalua, a päiväkojissa on 13 lapšen ryhmä, kumpasešša šäilytetäh karjalan kieltä.
-
Elä kyšy, kellä kirikönkellot šoi…
Lakijenluajintakokoukšešša tuaš oli noššettu käsittelyllä kyšymyš pykälän poistamisešta Karjalan Perušlajista, mi koškou valtijollisien kielien statussin hyväkšymistä referendumin kautti. Pitäy muissuttua, jotta Karjala on Venäjän ainut tašavalta, missä valtijollisen kielen statussikyšymyš riippuu referendumin tulokšista.
-
-
-
Mi vuosi nyt on, tahi pokemonit myöššytäh
Mi vuosi nyt on? Tämä kyšymyš heti juohtuu mieleh, konša niät pihalla pokemonija eččijie ihmisie mopikkojen kera – kaikin pelatah Pokemon Go -pelie.
-
Pyhäjärven iänelläitkijän nero
Karjalan joka čupušša on ollun omie starinankertojie, laulajie ta iänelläitkijie. Folklorin tutkijat ečittih niitä ta kerättih heiltä šitä rahvahanrunoutta, mitä tänäpiänä harvah kuulet kyläššä tahi mitä on unohettu kokonah.
-
”Solntsevorot” tuaš keräsi yštävie
Heinäkuun 30. päivänä rahvaš nellättä kertua piettih iluo Solntsevorot-pruasniekašša Ujašša.
-
-
-
Ei muaten marjat tulla, istujen ikihyvyöt
Ammusista ajoista alkuan meččämarjat oltih pohjoiskarjalaisien ei kovin pohatan ruokavalinnan tärkienä ošana. Marjoja kerättih ta šyötih kuin ruakana, niin ni piiraissa, morššiloissa šekä šiäššettih niitä talvekši. Niin koko vuuvven karjalaiset perehet šuatih tarpehellisie vitamiinija ta ainehie, kumpasitta elämä pohjosešša ois mahotointa.
-
Petroskoin valtijonyliopisto ottau vaštah opaštujie
Elokuu on merkillini kuukauši monilla opaštujilla, vet' elokuušša piätetäh heijän kohtaluo. Elokuun alušta yliopistoissa ta oppilaitokšissa ruvettih ilmottamah niijen abiturienttien nimijä, kumpaset on piäšty opaštujien listoilla.
-
Kiinalaiset tahotah oppie karjalua
Kaikin šanotah: pitäy oppie kiinan kieltä. Myö šanomma: opi karjalua! Kiinalaisetki ollah šamua mieltä.
-
Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuuripiäkaupunkiksi 5. elokuuta Helsinkissä.
-
-
-
Sammatista šuahen Lönnrotin männyn juurella
Kalevala oli kahen kuukauven keštänyön Via Kalevala -kävelymatan loppupistehenä. Reitin ošallistujat lähettih matkah 5. kešäkuuta Elias Lönnrotin kotipihalta Sammatin Paikkarin torpalta, mistä 29. šulakuuta 1828 kanšanrunouven keryäjä läksi aštumalla enšimmäiseh runonkeruumatkah.
-
Šuuri voitto ta yhtehini vaštuu
Vuokkiniemi on Šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017
-
Viisi vuotta takaperin Piäjärven Vienan Virta -järješšykšen aktivistit piätettih puhistua kylän lähellä olijua Tuhkakoškie. Še oli hyvin pahašša kunnošša.
-
-
-
Mi on tallešša vuuvven lippahaisešša?
Uuši lapšien runokirja vienan kielellä näki päivänvalon Periodika-kuštantamošša
-
Kalevalan koulu valmistautuu uuteh opaššušvuoteh
-
Jo monta vuotta peräkkäh joka kešä, elokuun puolivälissä, Vuonnisešša järješšetäh Marja-Makovei -kyläpruasniekka.
-
-
-
Meččä on aina šyöttän Karjalan rahvašta. Mečäštä voit kerätä marjoja ta šienie, voit mečäštyä. Kešällä ta šykyšyn alkuna meijän karjalaini meččä on šieniniekkojen ruaju, mi on täynnä šientä.
-
Lammaš antau ruokua ta vuatetta
Vielä ei niin ammuin 1970-80 -luvulla monet karjalaiset perehet Kalevalan piirissä piettih lampahie. Lampahat oltih karjalaisilla ei yksistäh perintehellisinä šiivatoina.
-
Tämä kuva on löyvetty Karjalan Rahvahan Liiton arhiivašta. Šiinä on karjalaisen kanšallisliikkehen alkuhpanijie.
-
-
-
Onego. Pohjolan tarinat -nimini istorijan rekonstruointifestivali piettih Petroskoissa 27.–28. elokuuta.
-
Mitä näköy unissah tuo vanha, monta vuosikymmentä takaperin Kuittijärven rantakivilöillä heitetty veneh? Ollouko še hankaviččojen kriičkeh, huomeneštumannot vain iltanyvintä ta karjalaisien kalaštajien hil’l’ani pakina?
-
Šyyškuun 4. päivänä Kantele-talošša piettih enšimmäini Kantelistien marafoni. Še oli järješšetty Karjalan laulun ta tanššin Kantele-yhtyvehen 80-merkkipäivän juhlaohjelman merkkeissä ta omissettu yhtyvehen alkuhpanijan Viktor Gudkovin muissolla.
-
Šykyšyn enšimmäini päivä perintehen mukah keräsi äijän rahvašta Kalevalan keškikoululla. Kaunehešti šuoritunuot ihmiset aššuttih koulun pihah, koululaiset kaunehet kukkavihot kiäššä ečittih omie luokkatoverie ta luokanopaštajie.
-
-
-
Starinamaini upottumini musiikkimuajilmah
Barents -musiikkiprojektin pieni Rantaekspromti-konsertti piettih Petroskoin Studija 16 -klubissa 24. elokuuta. Šiinä esiinty norjalais-venäläini musiikkiryhmä, kumpani peruštu kanšainvälisen yhteistyön tulokšena. Ryhmän luotih musikantit Norjašta, Norlannista ta Venäjältä musiikkifestivalissa HemhseDzhaz.
-
Mie elän umpivenäläiseššä kyläššä. Konša opaššuin koulušša, nin istorijan opaštaja šelvitti meilä kylännimie näin: Kylä šai Derev’annoje-nimen, šentäh kun šen kaikki talot oltih puiset.
-
Petroskoilaiset kaimattih kešyä
Viime šuovattana Petroskoissa piettih Leto.ptz-perehpruasniekka, kumpani oli järješšetty Kaupunkin päivän tilašta. Petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla oli valmissettu monipuolini ohjelma. Juhlan piäkentäkši tuli Onegan rantakatu, missä toimi erilaisie jarmankoja, a piälavalla koko päivän esiinnyttih laulu- ta musiikkiryhmät.
-
-
-
Kuni muanviljelijä eläy kyläššä
Mie ajattelen, tänäpiänä kaikin ymmärretäh, jotta muataloušlaitokšet ta niijen kehityš tašavallan piirilöissä on merkittävä talouvellini resurssi. Še voit kuin turvata alovehta ruokatavaroilla, niin ni täyventyä piirin ta tašavallan b’utžettie šekä antua niin tarvittavie nyt ruatopaikkoja.
-
Ajatukšie juurista, istorijašta ta elämäštä
Nellättä kertua šähköttömäššä Haikol’an kyläššä piettih dokumenttielokuvien festivali.
-
”Kulkusissa” eläy musiikki ta tanšši
Petroskoin Lapšien ta nuorison luomistalošša jo kolme vuotta toimiu folklori-horeografini Kulkuset-yhtyveh.
-
-
-
Tänäpiänä Karjalan šemmosissa pos’olkoissa ta pienissä kaupunkiloissa kuin Kalevala ylen tärkienä ekologisena proplemana on ympäriolijien meččien halliččematoin, massiivini roškuamini ta likauttamini elinjätteillä.
-
”Venäjän puistokuja” Petroskoissa
Šyyškuun 20. päivänä Karjalan piäkaupunkissa juhlallisešti issutettih ”Venäjän puistokuja”.
-
Mi voit tapahtuo, kun hävitettäneh ne kylät, mit vielä on šäilytty Vienašša? Vaštauš šiih löytyy Haikol’an kotišeutumusejošša, missä on avattu uuši Lauvatko ikkunoih? -nimini näyttely.
-
-
-
Piäšöykö Kalevalan raipo toipumah kriisissitilašta?
Viime kešänä Kalevalan piirin paikallini kooperatiivini järještö Kalevalan raipo ilmotti eruomisešta Karjalan tašavallan kooperatiivisešta liitošta.
-
Jo kolme vuotta Äynyäkošen eläjä on kerännyn vanhoja vehkehie. Ne muissutetah hänellä lapšuuttah.
-
Šyyšjarmankan monipuolini lajitelma
Petroskoissa 30. šyyškuuta avautu perintehellini jokavuotini muataloušjarmankka. Tänä vuotena šitä järješšettih jo 22. kertah.
-
-
-
Veššojen muajilmašta - idejojen muajilmah, idejojen muajilmašta ihmisien muajilmah – tämmösellä ajatukšella avattih uuši Musejo ta aika -nimini näyttely Karjalan Kanšallisešša musejošša.
-
Uuši teatterikauši alko ”Lembillä”
Viime netälillä Karjalan kanšallisešša teatterissa piettih tapuamini lehtimiehien kera, kumpani oli omissettu 84. teatterikauven avuamisella ta Kun on tunteet -spektaklin enši-illalla.
-
Karjalašša on olomašša kakši piirie – Puudožin ta Kalevalan piirit – kumpasien loittoni šijainti tašavallan keškukšešta, rautatieverkošta ta federalisista autoteistä šuurešti vaikeuttau näijen alovehien kehittymistä ta panou niijen tulevaisuon kyšienalasekši.
-
-
-
Professoran Pekka Zaikovan 70-vuozipäiväkse.
-
Šeinäkalenterija on varmašti joka talošša. Kuinpa ilman šitä!? Myöhän kaikin tahomma šuunnitella omua aikua ta tiijuštua, konša on pruasniekat, lepo- tai merkkipäivät.
-
Karjalan art-residenssin VЫХОД -mediakeškukšešša 8. ta 9. šajekuuta oli pietty työpaja.
-
Pakajamma vähän eri luatuh, kuitenki šamua kieltä
Olettako konšanih kuullun, jotta tverinkarjalaiset juablokkua muašta kaivetah? A tiijättäkö, ket ollah hormat ta mi on hormankieli? A mitä tarkottau čiba, vavarjo, šukeutuo, pin’oit, muur’oit, rikta?
-
-
-
Vitali Dobrinin ajanfilosofija
Vienalaisen taiteilijan Vitali Dobrininin Aikojen rajalla -näyttely avattih Karjalan Tašavallan Taitehmusejošša Petroskoissa. Näyttely on avattu taiteilijan 60-vuotispäivän merkkeissä. Merkkipäivän kynnykšellä Vitali Dobrininilla oli myönnetty vieläi Karjalan tašavallan Kanšantaiteilija -arvonimi.
-
Kokenut lehtimieš, kanšalaisaktivisti, rahvahan teatterin artista, oman šeuvun hyvä asientuntija, kyykänpeluaja – tämä kaikki liittyy yhteh ta šamah ihmiseh, Viktor Melentjevih.
-
Mit opetušmallit oltais tehokkahimmat kielen opetukšešša?
Kanšainvälini karjalan ta šuomen kielen opaštajien seminari piettih Koštamukšešša 20. šajekuuta
-
-
-
Mafija-nimini psihologini peli piettih 27. šajekuuta Petroskoin Begemot-klubissa. Šen järještäjänä oli Karjalan Rahvahan Liitto. Myö kaikin ylen vuottima tätä tilaisutta.
-
Ei niin ammuin, 9. šajekuuta Kalevalan kalmismualla oli pyhitetty uuši Jumalanmuamon Piäššä miut šuruista -časoun’a, a kahen netälin piäštä 23. šajekuuta tuntomattomat pahanruatajat oli pakanoitu šen
-
Pohjoismaijen kulttuuri tulou lähemmäkši
Pohjoismaijen netälit -festivali starttasi täyveššä vauhissa ta positiivisešša mieleššä Petroskoissa.
-
-
-
Tämän jutun šankarina on Ariadna Donner. Ariadna on tunnettu taiteilija, häneštä tiijetäh koko muajilmašša ta Šuomešša järješšetäh naisen näyttelyjä.
-
Punasešta Uhtuošta Kalevalan Uutisih
Kalevalan piirilehti juhli 85-vuotispäivyäh 30. šajekuuta.
-
Mitinki pruasniekan kunnivokši
Rahvahien yhtevyšpäivänä, 4. pimiekuuta, piettih mitinki ta konsertti Petroskoin Lapšien ta nuorison monitoimitalon pihalla.
-
Šuomelaisen kulttuurin marafoni
Pimiekuun alušša Petroskoin Agriculture club -klubissa ta Čalnan kulttuuritalošša vietettih rahvahan horeografijan Etnopualu-pruasniekka, kumpani keräsi tanššin harraštajie Šuomešta ta Karjalašta. Toimehpito oli järješšetty ECHO-yhissykšen Šuomelaisen kulttuurin marafoni Karjalašša -projektin rajoissa.
-
-
-
Šuuri ruato Karjalan rahvahien hyväkši
Tänä vuotena Karjalan tašavallan Kanšallisušpolitiikan ministerijö täyttäy 25 vuotta. Mi nykyjäh kuuluu Karjalan kanšallisušpolitiikan ministerijön tehtävih ta mit ollah šen tärkeimmät toimintašuunnat? – Täštä pakasima nykysen Kanšallisušpolitiikan ministerin Andrei Maninin kera.
-
Ravintolapäivä taričči makeita ruokija ta runoja
Pimiekuun 13. päivänä Petroskoin Agriculture-klubi kučču vierahie šuomelaisella keittijöllä omissetuh kanšainväliseh RokHalva-ravintolapäiväh.
-
Petroskoin uuvvešša Kanšalaisjärještöjen yhteiskunnallis- ta kulttuurikeškukšešša piettih šuvaiččevaisuon päivällä omissettu illačču. Kanšainvälistä šuvaiččevaisuon päivyä juhlitah koko muajilmašša 16. pimiekuuta.
-
-
-
Luonnollini valinta pos’olkan alovehella
Kalevalan piirin Kepa-kylän eläjät ollah hyvin huolissah: öisin kylän kavuilla ta pihoissa riehuu hukkalauma, kumpani ajelou paikalliskoirie.
-
Kalevalašša aikuhiset opaššutah karjalan kieltä kielikurššiloilla.
-
Kuulukkah muamonkieli ratijouallolla
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 90 vuotta.
-
Kanšojenvälini šopu on etupaikalla
Karjalan rahvahien forumi piettih Petroskoissa.
-
-
-
Uuvvenvuuvven starinoja Pakkaselta
Kohta tulou Uuvven vuuvven pruasniekka ta monissa maissa Uuši vuosi on tärkein juhla. Joka muašša ta äšen Venäjän eri alovehilla on omat pruasniekkaperintehet, simvolit ta starinomaiset šankarit.
-
Ainutluatuni Aapisen musejo avattih Koštamukšešša
Rahvahienvälisenä fašismin, rasismin ta antisemitismin vaštasena paivänä, 9. pimiekuuta, Koštamukšešša avattih uuši ainutluatuni Aapisen musejo.
-
Kalevalan piirin kunnivoihmini Aleksandra Stepanova
Kalevalan piirin kunnivoihmini -nimi annetah Venäjän šekä ulkomuan kanšalaisilla, kumpaset ošallissuttih Kalevalan piirin vapauttamiseh, šuatih hyvie tulokšie ruavošša ta yhteiskunnallistoiminnašša, mi toi hyötyö piirillä ta piirin eläjillä. Tänä vuotena tämän kunnivonimen šai tutkija Sandra Stepanova.
-
Unohutettu kaupunki ili Uhtuon meččien šaluama istorijan näytehoppikirja
Täššä kirjutukšešša tahtosin kertuo Oma Mua -lehen likijilla Kalevalan piirin istorijan vähätutuista šivuista ta vašinki šiitä, mitä tapahtu šovan aikana Uhtuon šuunnalla.
-
-
-
Olimpijamainehen kävelykuja Petroskoissa
Petroskoissa F’odor Terentjevilla nimetyn tašavallan Kurgan-urheilukeškukšen alovehella piettih uuvven art-objektin – Karjalan olimpijamaineh -urheilukujan avajaiset.
-
Muistomerkki šotilahien kunnivokši
Petroskoin puoluštajilla omissettu muistomerkki avattih Neglinka-joven rannalla
-
Pohjoni šyväin lahjotti lämpyö
Petroskoin 56. päiväkojissa piettih Pohjoisšyväin -festivali.
-
Etnokulttuurisen opaššukšen rooli
Nykyaikaini etnokulttuurini opaššušympäristö alovehellisen kehitykšen resurssina -konferenšši piettih Karjalan tašavallan koulutukšen kehityšinstituutissa Petroskoissa 2. talvikuuta.
-
-
-
Šäilyttyä še, min Onegan niemimuan eläjät luajittih omin käsin
Valtijollini istorijallis-arhitektuurini Kiži-musejo täytti 50 vuotta
-
“Lokka” ta “Tarina” šuahah arvonimet
Luova komissijo neuvo Karjalan Kulttuuriministerijöllä myöntyä KT:n taitehellisen luomistyön kanšanyhtyveh- arvonimen Kalevalan Lokka-tanššiyhtyvehellä ta Kemin omatoimisella Grotesk-teatterilla.
-
Talvikuun alušša Kalevalašša kävi vierahie Šuomuššalmen yštävyškunnašta. Vierailujoukkuo johti Šuomi-Venäjä -šeuran Šuomuššalmen ošašton johtaja Ilmari Šepel.
-
-
-
Elämän tavallini tarina nyt karjalakši
Talvikuušša Kalevalan teatterin artistat ilahutettih petroskoilaisie uuvvella esitykšellä
-
Nuorie kučuttih pes’s’outoilla
Kanšallisien kulttuurien keškukšešša piettih pes’s’outa -tilaisuš.
-
Vuuvven loppu – tulokšien aika
Karjalan tašavallan halličukšen ta Karjalan piämiehen stipentija myönnettih harraštajaliittojen jäšenillä 16. talvikuuta.
-
Palkinto korkietašosešta työštä
Pomorien kulttuurin keškuš voitti Karjalan entokeškukšien kilpailušša
-
-
-
Kulkuset-yhtyveheššä šujuvašti loppu oppivuuvven enšimmäini puolisko.
-
Piäjärven “Karjalaisešša pirtissä” 18. talvikuuta keräyvyttih karjalaiset “Pakinaklubih”.
-
Tämän vuuvven Pakkaisukkojen sammittih, kumpani piettih puolta kuukautta aikasemmin Uutta vuotta, keräyty 20 Pakkaisukkuo šekä monieš kaupunkilaini Santa Clausi.
-
Ativoissa “Oman Muan” toimitukšešša
Oma Mua -lehti aina staraiččou olla lähempänä omie lukijie ta pityä yhteyttä niijen kera. Toimitukšešša on tullun tavakši uuvven vuuvven uattona järještyä tapuamisie, kumpasih kučutah lehen tiluajie, yštävie ta kannattajie.
-
Lähinumerošša
Kommentit
- CharlespsymnL’apačok tarkottau tilkkuista 607
- BennycokL’apačok tarkottau tilkkuista 607
- AlfredpultyL’apačok tarkottau tilkkuista 607
- CharlespsymnL’apačok tarkottau tilkkuista 607
- TracysibL’apačok tarkottau tilkkuista 607
Periodikan julkaisut
-
KARJALAN SANOMAT -
ПЕРИОДИКА