Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • “Karjala-Pohjolan” erikoini ilmapiiri

      Uuši kahvila tariččou horšmačäijyö ta karjalan kielen tuntija.

    • Kuulukkah runokylän nimi koko muajilmalla

      Vuokkiniemen kylä valittih vuuvven 2017 šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši. Kulttuurikylävuuvven teemana on karjalan kieli ta še teema on ennein kaikkie šuunnattu nuorilla. Vuuvven merkkeissä Vuokkiniemeššä toteutetah šuurta ohjelmua, kumpaseh kuuluu kuin perintehellisie kyläpruasniekkoja, niin ni aivan uušie toimehpitoja ta šuunnitelmie.

    • Karjalan kieldy tihieh -kilpailu piätty

      Uuvven vuuvven uattona Vieljärven Karjalan Kielen Koissa ilmotettih Karjalan kieldy tihieh -kilpailun tulokšet. Tämä on jo toini Melliččy-šiätijön järješstämä kilpailu.

    • Aikojen lanka ei katkie

      Kuošali on rahvahan kulttuurin ainutluatuni ilmijö. Šen muovošša, korissukšešša ta lankašša, kumpani šiitä tulou, on hyvin monta merkityštä.

    • Lumifestivali toi äijän hyvyä mieltä

      Šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurikylä -ohjelman rajoissa pyhänäpiänä, 15. pakkaiskuuta, Vuokkiniemeššä piettih Lumifestivali.

    • Karjalan kielen šanelu -aktijo noušou uuvvella tašolla

      Karjalan Rahvahan Liiton järještämä karjalankielisen šanelun kirjuttamini on tullun hyväkši perintehekši ta šuurekši tapahtumakši koko Karjalašša. Viime vuotena šanelun kirjuttamiseh liitty yli 230 henkie Karjalašta ta Šuomeštaki.

    • Nuori kirjuttaja Sellinkyläštä

      Tatjana Dembitskaja on aktiivini karjalaini neičyt. Hiän on kotosin Sellinkyläštä, oikein tykkyäy omua pientä kotimuata ta muamonkieltä – varšinaiskarjalan puatanenmurrehta. Koulušta alkuan Tatjana kirjuttau kertomukšie ta nyt piäsi Nuorien kirjuttajien kilpailun voittajien lukuh.

    • Lumien ta kuušien kešen

      Vanhojen šankarien muat, lumien ta korkeijen kuušien šeuvut Europan ta Aasian rajalla – ne ollah Uralin vuarat. Miun 2017 vuosi alko Moskova-Čel’abinsk -junašša ta koko loman mie vietin Uralin vuaroilla.

    • Uuvvešta Vuuvvešta Vieristäh šuaten

      Pakkaiskuun 20. päivänä Kiestinkin lapšilla piettih pruasniekka.

    • Uhtuon katrillin ritmissä

      Karjalan tašavallan kulttuurialan anšijoitunut ruataja, Kalevalan kanšanteatterin ohjuaja ta Kalevala-kuoron johtaja Valentina Saburova täytti 70 vuotta.

    • Karjala–Ruočči: arvuamatoin vaihtoloma

      Šuosittu šou ”šiämeštä päin” šen ošallistujien šilmin. Karjalan eläjä Olga Solovei ošallistu P’atnitsa-TV-kanavan šuosittuh Barišn’a-Krestjanka -projektih, kumpani oli esitetty TV:šša 19. pakkaiskuuta. Olga vietti kolme päivyä Ruočissa projektin toisen ošallistujan L’učana Timbigfamilyn koissa, kumpani vuoroštah tuli lomalla Olgan kotikyläh – Kalevalah.

    • Nimenantojuhlat Priäžäššä

      Priäsäššä piettih tämän vuuvven enšimmäiset nimenantojuhlat ta enšimmäistä kertua šiinä šai kuulla karjalaista pakinua. Mitein annettih nimi pienellä Priäžän eläjällä karjalaisen perintehen mukah näytettih Elämä-etnokulttuurikeškukšešša.

    • Toteutuuko elukkojen toiveh parempah elämäh?

      Elukkojen turvakoti on Petroskoin elukkojen šuojelušeuran projekti. Ajatuš järještyä Karjalan piäkaupunkissa turvakoti šynty eläinpuoluštajilla jo kymmenen vuotta takaperin. Kaupunkin laijalla alettih rakennuštyöt ta viisi vuotta takaperin oli rekisteröity Petroskoin enšimmäini yhteiskunnallini turvakoti -järještö.

    • “Vienan Virta” jatkau ruatuo

      Vienan Virta -kanšalaisjärještön vuošikokouš piettih 1. tuiskukuuta Piäjärven kyläššä.

    • Kanšalliskielien opaššušohjelmat liitetäh federaliseh luvetteloh

      Karjalan, šuomen ta vepšän kielien opaššušohjelmat alkukouluo varoin on hyväkšytty yleiskoulutukšen federalisen opaššuš-metodisen yhissykšen issunnošša. Lähiaikoina nämä ohjelmat liitetäh federaliseh esimerkillisien perušopaššušohjelmien luvetteloh

    • Karjalankieliset identiteetit rajalla

      Karjalaisešta kulttuurista nykyjäh paissah äijä niin Šuomešša kuin Venäjällä. Molommašša muašša karjalan kielen olomaššaolo on tänäpäivänä vuakalauvalla. Karjalankieliset identiteetit rajalla -nimini simposiumi järješšettih Joensuun yliopistošša 27. pakkaiskuuta.

    • Pomorilaisen starinankertojan kokoelma näki päivänvalon

      F’odor Svinjinin valittuja starinoja -kirjan presentatijo piettih Karjalan tietokeškukšen kirjaštošša 7. tuiskukuuta.

    • Riittäykö työtä Kalevalan mualla?

      Kalevalan piirillä on pohatta istorija. Ennein piirissä oli äijän laitokšie ta riittäväšti työpaikkoja. Mimmoni tilanneh piirissä on nykyjäh? Täštä teemašta pakasima Kalevalan piirin työvoimakeškukšen johtajan Valeri Nemitčenkon kera.

    • Mitä mieleh tuou Oma-šana?

      Tänä vuotena enšimmäni Oma pajo -kuoron šuuri konsertti piettih Kanšallisien kulttuurien keškukšešša Petroskoissa. Konsertti oli omissettu Kanšainvälisellä Muamonkielen päivällä.

    • Matka Kalevalašta Pohjolah alko

      Tuiskukuun 10. päivänä Kiži-musejošša avautu mukava Kalevalašta Pohjolah -näyttely.

    • Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

      XVI kanšainvälini lumifestivali piettih Petroskoissa 14.–18. tuiskukuuta.

    • KniiguMelliččä tarjosi lukomista eri makuh ta eri ikäh

      Vuuvven 2016 kirjauutukšista kerrottih KniiguMelliččä-pivolla, mi piettih Petroskoissa 16. tuiskukuuta.

    • Karjalah on miärätty uuši piämieš

      Venäjän presidentti Vladimir Putin 15. tuiskukuuta hyväkšy Aleksandr Hudilaisen anomukšen eronpyynnöštä ta miäräsi Karjalan tašavallan väliaikasekši piämiehen virkua toimittajakši Artur Parfenčikovin.

    • Ken elol, a ken i mielevyöl voittau

      Talvel 21. tuhukuudu kogo muailmas pietäh kanzoinvälisty Muamankielen päiviä. “Oma Mua” tämän hyväkse ilmoitti kilvan lugijoih niškoi. Kilbuniekoil pidi vastata 10 kyzymykseh, net oldih vienakse da livvikse da vähäzel erottih. Kilbah saimmo 18 vastavustu. Kilbuniekoin keskes oli nuorembua dai vahnembua rahvastu, linnalastu dai kylis eläjiä. ”Oma Mua” valličči kolme parastu kilburuaduo.

    • Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu

      Karjalan kanšannäyttelijä, Venäjän anšijoitunut artista, Karjalan Kanšallisen teatterin näyttelijä Vieno Kettunen juhliu 80-vuotispäivyäh 5. kevätkuuta.

    • Olen ylpie omašta kieleštä

      Kalevalan keškuškirjaštošša 21. tuiskukuuta piettih jokavuotini muamonkielen päivällä omissettu aktijo nimeltäh Olen ylpie omašta kieleštä. Tänä vuotena tapuamisen teemana oli Karjalaisien keittoperintehet.

    • Pohjoisrunojen šointu

      Pohjoisrunojen musiikki -pruasniekka piettih Petroskoin 22. kirjaštošša. Tapahtuma oli omissettu Kalevalan päivällä ta Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä.

    • Kaikilla löytyy paikka päiväsen alla

      Koko pakkaiskuu Kalevalašša toimi Podrostok-leiri. Leirih ošallissutah lapšet, kumpaset jouvuttih vaikieh elämäntilanteheh. Podrostok-leirissä heitä autetah ratkaissa proplemoja ta opaššetah elämäh.

    • “Kalevalan” uuši istorija

      Aikasemmin Oma Mua -leheššä kirjuttima šeikkailupelilöistä ta šiitä, jotta ois mukava ošallistuo šeikkailupelih karjalan kielellä. Nyt voimma šanuo, jotta šemmoni šeikkailupeli on, še liittyy karjalan kieleh ta kulttuurih ta šitä voit pelata karjalan kielellä.

    • Etäopaššuš kiinnoššuttau kielen oppimiseh

      Kanšalliskielien etäopaššušta käsiteltih Karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštamista kannattajan neuvošton issunnošša. Toimehpito järješšettih Petroskoin pedagogisen kolledžin tiloissa tuiskukuušša.

    • Sosialiala ta bisnessi huomijon kohtehena

      Kevätkuun 4. päivänä Karjalan piämiehen virkua toimittaja Artur Parfenčikov kävi enšimmäisellä työmatalla Kontupohjan piirih.

    • Luonto, lumi, koira ta ihmini

      Haluottako nähä onnellisen ihmisen, kumpani aina on hyvällä mielin? Šemmoset ollah koiraval’l’akkomatkojen ošallistujat. Kaunis luonto, oikiet tovarissat, koirat jätetäh hyvie muisselmie ta annetah hyvyä mieltä.

    • Pieni Pölyni tuttavuštau teatterih

      Uuši lapšienkirja vienankarjalakši ilmešty Petroskoissa. Anita Dunkersin Pienen Pölysen šeikkailut -kirja kertou teatterimuajilmašta

    • Nuori šukupolvi kanšalliskielien puolešta

      Karjalan alovehellini Aunukšen karjalaiset -kanšalaisjärještö ta Periodika- kuštantamo on ilmotettu tašavallan karjalan, vepšän ta šuomen kielen tietäjien kilpailu Myö olemma KARJALA (KareliJA – eto MI).

    • Karjalaini hillo kašvo Piiterissä

      Tänäpiänä internetissä voit löytyä äijä erilaisie videoja ta muasteri-oppija, kumpasissa opaššetah luatimah käsitöitä. Šamoin eri ryhmissä on esitetty erilaisie käsityömuasterija ta heijän luajokšie. Nyt omin käsin luajitut esinehet ollah arvošša ta hyvin šuošittuja.

    • Ystävyštuntija koululaisilla

      Ystävyštuntija piettih Petroskoin 33. koulušša. Tapahtuma oli järješšetty Kanšallisušpolitiikan ministerijön Monikanšallini Karjala -projektin rajoissa.

    • Kekši logo Kyykkäliitolla!

      Karjalan tašavallan Kyykkäliitto jatkau kilpailuo, min tarkotukšena on šuaha käyttöh nykyaikani, omaluatuni, helpošti tunnuštaja ta šilmäh pistäjä logo. Kilpailu on alotettu 26. pakkaiskuuta 2017.

    • Tiälä laulau kanša ta mua

      Kevätkuun lopušša Kalevalan kulttuuritalon lavalta kuulu lauluja ta šoittuo. Kalevalašša piettih IV Veikko Pällisen kanšainvälini festivali.

    • Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie

      Enšimmäini Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali piettih 1. šulakuuta Vuokkiniemeššä. Festivali oli omissettu paikallisen runonlaulajan ta taitajan Miihkali Perttusen 200-vuotispäivällä. Še piettih Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2017 -ohjelman rajoissa.

    • Kalevalan muan lapši Viktor Melentjev

      Kevätkuun 23. päivänä Paginkanzu-klubi tuaš otti vaštah vierašta Petroskoin kanšallisien kulttuurien keškukšešša. Tällä kertua keškušteluh tuli Viktor Melentjev, kumpani on hyvin tuttu Karjalašša ta karjalaisien kešen.

    • Kultani Zalavruga

      Kanšallisen musejon uuši näyttely esittäy petroglifien kopijoja riissupaperilla.

    • Kuujärven lyydiläisien vešat

      Eryähänä kevätloman päivänä Kuujärven lapšet kuitenki lähettih kouluh. Šielä piettih kotišeutukonferenšši. Kuujärveh tultih kylän ta lyydiläidien yštävät Kentjärveštä ta Petroskoista.

    • Oikeinkirjuttamini on muotissa

      Totalini šanelu piettih ympäri Venäjyä 8. šulakuuta.

    • Tule kirjuttamah šaneluo!

      Karjalan Rahvahan Liitto kuččuu kirjuttamah karjalankielistä šaneluo 2017. Aktijon tarkotuš on tarkistua omua kielitaituo, lisätä karjalan kielen opaštujien joukkuo ta leventyä karjalan kielen käyttämisrajoja.

    • Neiččyset meijän, kaunottaret

      Kalevalan keškikoulušša piettih perintehellini Uhtuon kaunotar -kilpailu.

    • Kuujärven šeuvun istorijan šäilyttäjät

      Kuujärven kyläkunta on pienin ta loittosin Aunukšen piirissä. Kyläššä on lyydiläisien keškuš ta šen pohjalla toimiu karjalaisien Lüüdin vezaažed -nimini kanšalaisjärještö, šen toiminnan piätehtävänä on kerätä ta šäilyttyä oman kylän istorijua.

    • Karjalan kantakanšojen aktiivini toiminta

      Vuosi 2016 oli hyvin tulokšekaš Karjalan tašavallan kantarahvahien etnokulttuurikehitykšen ta šuomelais-ugrilaisen yhteistyön šuunnalla. Vuotena 2017 Karjalan tašavallan kantakanšoja niise vuotetah šuuret toimehpivot. Niistä vaštuau KT:n Kanšallisušpolitiikan ministerijö.

    • Šanelun enšimmäisie tulokšie

      Karjalan ta vepšän kirjakielen päivänä Petroskoissa, Karjalan piirilöissä ta Šuomeššaki kirjutettih yhtehistä karjalankielistä šaneluo. Aktijoh otti ošua yli 300 ihmistä – karjalaisie, vepšäläisie ta kaikkie, ket opaššutah karjalua ta vepšyä ta ketä kiinnoštau karjalan ta vepšän kieli.

    • Mi kiinnoštau nuorie tutkijie ta opaštujie?

      Perintehen mukah šulakuušša Petroskoin valtijonyliopistošša pietäh nuorien tutkijien ta opaštujien tietokonferenšši, missä nuoret ihmiset esitetäh oman tutkimuštyön tulokšie.

    • Kanšalaisien vaštahoton päivä

      Karjalašša enšimmäistä kertua oli järješšetty Yhtenäini kanšalaisien vaštahoton päivä. Še piettih Karjalan piämiehen virkua toimittajan Artur Parfenčikovin alottehešta.

    • Nadežda Agejeva: “Kaikki loppuu, jotta alkua uuvveštah”

      Šulakuun lopušša Petroskoissa piettih Tašavallan XXI Karjalan paraš opaštaja -kilpailu. Šen voittajakši arvoštelijat ilmotettih Petroskoin 2. koulun enklannin kielen opaštaja Nadežda Agejeva. Tapasima Nadežda Sergejevnan kera ta pakasima pedagogin ammatin valinnašta ta ošallistumisešta Paraš opaštaja -kilpailuh šekä 2. koulun etnokulttuurisien projektien realisoinnista.

    • Nouše lempi liehumah, kunnija kukoistamah!

      Šulakuun 29. päivänä Petroskoin Begemot-klubissa piettih Lemmen illačču -tilaisuš. Šitä aina pietäh kevyällä, kun luonto alkau herätä ta še on hyvä lemmen simvoli.

    • Karjalan Šivissyššeura myönti anšijomerkit Karjalan eläjillä

      Joka vuosi Karjalan Šivissyššeura oman halličukšen piätökšellä myöntäy anšijomerkkijä niillä kunnivoihmisillä, kumpaset on annettu šuuren panokšen karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämiseh ta kehittämiseh. Tänä vuotena šeura myönti anšijomerkit kolmella tunnetulla vienalaisella – Valentina Saburovalla, Aleksandra Stepanovalla ta Rudolf Toivosella.

    • Tvorčča, kumpasešša eläy ukonkuari

      Petroskoin Lapšien ta nuorison luomistalo täytti 80 vuotta.

    • Oppivuosi takana

      Petroskoissa karjalan kielen kurššija järješšetäh jo monta vuotta peräkkäh. Opaššušvuosi keštäy šajekuušta oraškuuh šuaten. Šen lopušša tavan mukah Karjalan Rahvahan Liitto järještäy opaštujilla pruasniekkaillačun, kumpasen aikana paissah opaššukšen tulokšista, esitetäh karjalaista kulttuurie ta juatah tovissukšie.

    • Nettitehnologijien aikoina ei šua unohtua painetušta šanašta

      Ennein Voitonpäivyä, 5. oraškuuta Karjalan tašavallan piämiehen virkua toimittaja Artur Parfenčikov vieraili Periodika-kuštantamošša ta tapasi kanšalliskielisien lehtien etuštajien kera.

    • Punatorilta kuulu runoja karjalan ta vepšän kielellä

      Moskovan Punatorilla 3. kešäkuuta avasi oveh šamannimini kirjafestivali. Festivalih yhty noin 400 kuštantamuo Venäjän eri alovehilta.

    • Arhiivadokumentit on avattu vapuah käyttöh

      Kanšainvälisenä arhiivapäivänä Karjalan Kanšallisešša arhiivašša piettih uuvven tietoportalin presentatijo

    • Karjalan tašavalta on täyttän 97 vuotta

      Karjalan tašavalta šai alkuh Karjalan työkanšan kommunista, kumpani peruššettih kanšankomissarien neuvošton ašetukšella 8. kešäkuuta 1920 vuotena. Vuuvvešta 2013 lähtien Karjalan tašavallan päivyä ruvettih pitämäh vuorotel’l’ein eri puolilla Karjalua. Tänä vuotena Karjalan vuosipäivän tärkeimmät juhlatapahtumat piettih Aunukšešša 10. kešäkuuta.

    • Muinoiskalmisto löyty Vienan Kemin kirikön paikalta

      Karjalan pohjosešša jatetah Kemin Uspenjan tuomijokirikön restaurointie. Kaivauštöijen aikana on löyvetty hautauš, minne hauvattih vainaita ennein Petri Šuuren aikua.

    • Ontajärven ta Öllölän välini ystävyš täytti 25 vuotta

      Vuosišuan nellänneš pieni Ontajärven kylä on ystävyššuhtehissa šuomelaisen Öllölän kylän kera. Juhlatilaisuš piettih 16. kešäkuuta Ontajärveššä.

    • Uhtuon kanervačäijy maistu

      Perintehellini Uhtuon karjalaisien pruasniekka “Kanervačäijyt” piettih Kalevalašša 17. kešäkuuta.

    • Kanšojen eepossat ”Kalevalan” ativoissa

      Kešäkuun 23.–25. päivinä Karjalašša piettih Venäjän eeppisien kulttuurien kilpailu-festivalin finali. Šiih ošallistu yli šata artistua, 13 kollektiivie Venäjän yhekšältä alovehelta. Eeppini forumi 2017 -festivalin tapahtumie järješšettih kolmen päivän aikana Karjalan kolmešša paikašša: Petroskoissa, Aunukšešša ta Kintahan kyläššä.

    • Karhumäki juhli kaupunkipäivyäh

      Kešäkuun lopušša Karhumäjen eläjät juhlittih kaupunkipäivyä. Tämä pruasniekka perintehen mukah liittyy šiih päiväh, konša 1944 vuotena kaupunki oli vapautettu miehitykšeštä.

    • Ruhkalla uuši elämä

      Ekologija-vuuvven puittehissa Periodika-kuštantamošša oli järješšetty tapuamini Petroskoin kaupunkipiirin hallinnon ekologijavirašton asientuntijan Anna Dudirinan kera.

    • Supotniekka Tuhka-patunalla

      Louhen piirissä šiivottih košenvierini aloveh

    • Sommelon musiikki yhistäy maita

      Kešäkuun lopušša – heinäkuun alušša rajan molommin puolin vietettih perintehellistä Kanšainvälistä rahvahan musiikin Sommelo-festivalie.

    • Tiikšin koulumusejon tarinoja

      Jo 34 vuotta Tiikšin koulušša toimiu musejo. Lapšet koko piiristä tullah tutuštumah Tiikšin kylän istorijah.

    • Työ muasterie neuvou

      Ammusista ajoista Kalevalan piiri on kuulusa ei ainuoštah omilla runonlaulunnan perintehillä, ka vielä i käsityömuasterien šuurella miärällä. Joka kyläššä oli omie muasterija, kumpaset luajittih venehie, veiččijä, kirvehie, kesselija ta vakkoja. Heijän tuottehet oltih kuulusie koko piirillä.

    • Lapši šuuh, nuori piäh, vanha kaikki vakkahaš

      Perintehelliset karjalan kielen ta kulttuurin kešäkurššit piettih 10.–14. heinäkuuta Vuokkiniemen kyläššä. Tällä kertua ne oli järješšetty Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä -ohjelman rajoissa.

    • Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima

      Kontie on Karjalan meččien šuurin ta varattavin peto, mi näillä mailla aikoinah toi äijän vahinkuo: tappo lehmie ta lampahie, repi heposie. Huavotettuna taikka penikköjen kera olija še on erikoisen vihani ta tulou ihmiselläki piällä. Kontie on väkövä voimiltah vain ei niin ylivoimani älyltäh. Šentäh šanotahki häneštä näin: ”Kontiella on yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima”.

    • Kiitehenjärven unohutettuja kylijä

      Aikoinah Akonlahen kylissä ta huuttoriloilla Kiitehenjärjellä oli elän noin 1500 ihmistä. Hyö pietih šiivattua, raivattih köyhyä kivimuata, kalaššettih, käytih mečällä ta tietyšti laulettih runoja.

    • Kaupunkin piiruššukšie

      Konšana ennein mie en ole tahton elyä kaupunkissa. Ta äšen ylpeilin šitä, jotta olen muašeuvun eläjä. Višših, mie niin ni eläsin omašša Kalevalašša, kun ei olis alettu niin vaikiet ajat.

    • Kehityšalottehet kiehutah Petroskoissa

      Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Karjalašša viime netälillä. Hänellä kerrottih Karjalan kehityššuunnitelmašta ta uuvvešta yksiköštä, mi peruššettih tašavaltah.

    • Karjalan Rahvahan Liitto šuau Venäjän presidentin tukie

      Kanšalais-yhteiskunnan kehittämiseh šuunnattujen Venäjän presidentin granttien myöntämiseštä vaštuaja komitietta on julkaissun granttien šuajien luvettelon. Voittajien joukošša on Karjalan Rahvahan Liitto, kumpani šuau miljonin rupl'ua Pualikka käteh, kyykkä kouluh -projektin toteuttamiseh.

    • Uuši konsuli tuli Petroskoin ošaštoh

      Šuomen Piiterin piäkonsulaatin Petroskoin ošašto šai uuvven konsulin. Tarvo Nieminen piäsi työvirkah 1. elokuuta.

    • Vuokkiniemi otti vaštah vierahie

      Kulttuurivuosi Vuokkiniemeššä jatkuu. Tämänvuotini perintehellini kyläpruasniekka piettih aivan šuurmittasešti. 5. elokuuta juhlaväki eri puolilta šuomelais-ugrilaista muajilmua tuli Vuokkiniemen kyläpruasnikkah.

    • Uuvvet voitot, uuši kokemuš

      VII kanšainväliset Gorodki-pelin muajilmankilpailut piettih Šakšan Karlsruhešša 2.–6. elokuuta. Kalevalan kyykänpeluaja Žanna Tikkanen voitti kilpailuissa kulta- ta pronššimitalit.

    • Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla

      Kanšainvälisen kantarahvahien päivän yhteyveššä Petroskoin hallinto ta Karjalan tašavallan kanšallini kirjašto järješšettih Kalevala-eepossa Petroskoin kartalla -nimini oppimatka, kumpaseh kučuttih kanšalaisjärještöjen etuštajie.

    • Ihmiset tahotah tanššie

      Yli 300 ihmistä yhty KRL:n järještämäh kruuga-tanšših Kanšainvälisenä kantarahvahien päivänä Petroskoin Kirovinaukivolla.

    • Marja-Makovei Vuonnisešša

      Marja-Makovei -kyläpruasniekan pitämini Vienan Karjalan vanhašša runokyläššä Vuonnisešša on tullun jokavuotisekši perintehekši. Tavallah šitä pietäh elokuun toisena pyhänäpiänä.

    • Tämä muisto on šiun ta miun

      Tänä vuotena täyty 80 vuotta Šuuren terrorin alušta. Tuon muistopäivän yhteyveššä Karjalan Krasni Bor- ta Sandarmoh-mečiköissä 4. ta 5. elokuuta piettih šurutilaisukšie, kumpaset oli omissettu Stalinin vainoajan uhrijen muissolla.

    • Karjalaisen šukuvaštauhukšen perintehie

      Šuomelais-ugrilaisien kanšojen Suguvastavundu-festivali keräsi Karjalašša vierahie eri maista

    • Oravakoiran kera karjalaisešša mečäššä

      Karjalan mečäštäjät aina šuurella innolla vuotetah šyyšmečäššyškautta. Šitä ennein, koko kešän ajan, hyö valmissetah tarvittavie vehkehie ta vuotetah mečäššyškauven avautumista šyväimen värissen.

    • Uhripokkojuhlista kylän pruasniekkah

      Venehjärven kylä šijaiččou Vienan Karjalašša Venehjärven rannalla. Joka vuosi Venehjärven pokkojuhlat kerätäh vierašta muan eri puolilta. Ta vaikka nykyjuhlien aikana pokkouhri-ritualie ei enyä pietä, kuitenki perintehellini lihakeitto on aina tarjolla Venehjärven pruasniekašša.

    • Petroskoissa starttasi Kalakunda-festivali

      Perintehellisen kalafestivalin uattona Petroskoin Neglinka-jovella piettih Kalakunda-startti -festivali.

    • Lapšilla Karjalašša eläjistä

      Petroskoin 2. koulu otti vaštah kanšalaisjärještöjen aktivistija

    • Eläkkäh oma piiri!

      Kalevalalaiset juhlittih piirin 90-vuotispäivyäh.

    • Karjalan tašavalta valičči piämiehen

      Šyyškuun 10. päivänä Karjalan tašavallašša piettih yhtenäini iäneššyšpäivä. Enšimmäistä kertua viime 15 vuuvven aikana Karjalan eläjät valittih piämieštä – nellän ehokkahan luvušta voitti Artur Parfenčikov. Šamana päivänä tašavallan piirilöissä piettih paikallisen ičehallinnon vaalit.

    • Mi on viärin?

      Pyörie-stola-issunto ”#ЧТОНЕТАК (Mi on viärin). Kanšalaisien ošallistumini kaupunkin ympäristön kehittämiseh” piettih 6. šyyškuuta Petroskoin filarmonijašša.

    • Paustovskin kirjojen luvettuja šivuja

      Konstantin Paustovskin nimi on hyvin tuttu Venäjän eläjillä alkeiskoululaisista alkuan. Ta kait vähä ken kouluskammin jälkeh jatkau hänen tuotannon tutkimista.

    • Teatteribuumi Petroskoin keškuštašša

      Petroskoin Maksi -kauppakeškukšen kävijät šuatih šeurata aivan mukavan teatteriesitykšen kauppakeškukšen tiloissa 16. šyyškuuta.

    • Karjalan piämieš aštu virkah

      Karjalan tašavallan piämiehen Artur Parfenčikovin virkahaštujaistilaisuš piettih KT:n Kanšallisešša kirjaštošša 25. šyyškuuta.

    • Teatterin juhlakautena tarjolla pohatta ohjelma

      Karjalan Kanšallini teatteri juhliu tänä vuotena 85-vuotispäivyäh. Piäjuhlatapahtumat pietäh 13.–14. šajekuuta. Karjalan Kanšallisen teatterin johtokunta kerto mitä mukavua teatteri on valmistan kaččojillah 85-vuotispäiväh merkeissä.

    • Uuvvet projektit šynnytäh kulttuuriforumiloissa

      Piiterin venäläis-šuomelaisen kulttuuriforumin ošallistujat ollah varmoja, jotta kulttuurin ta taitehen toimijien tehtävä on rakentua rajan yli ymmärrykšen šilta, kumpasen politiikka on tuhonnun.

    • Ei oppi harteita paina

      Uuši opaššušvuosi alko karjalan kielen kurššiloilla

    • Vienalaisilla järješšettih enšiapukuršši Kuhmošša

      Uhtua-Seura ry yheššä Kuhmon SPR:n kera järješšettih 30. šyyškuuta enšiapukurššin Vienan Karjalašta tulluolla aikuhisryhmällä. Kurššin aikana kouluttajien Päivi Pohjolan ta Jouni Haverisen joholla käytih läpi SPR:n enšiapukoulutušohjelmie monipuolisešti ta käytännön harjoitteijen avulla.

    • Pekka Pertun kotirannat

      Šajekuun 14. päivänä Karjalan Kanšallisešša kirjaštošša juhlittih karjalan kanšankirjailijan, runoilijan, opaštajan, journalistin Pekka Pertun 100-vuotispäivyä.

    • Kanšallisen teatterin kunnivokši

      Karjalan Kanšallini teatteri otti vaštah onnitteluja 85-vuotispäivänäh.

    • Ken šie olet, misteri Šungitti?

      Meččä, vesi, kivi – Karjalan luonnon kolme elementtie. Jokahini niistä hil’l’aseh šäilyttäy omua istorijuah, omua šaluah, šyntymälegenduah. A mitäpä kun puut, ojat tahikka kivet olis voitu paissa...

    • Kymmenen vuotta perintehie šäilyttäen

      Kontupohjašša piettih Karjalan rahvahien yhtevyš -kanšalaisjärještön Kymmenen toisešša potenssissa -projektin pitoja.

    • Jouvutahko karjalaiset kylät vejen alla?

      Šyyškuun lopušša myö kirjuttima Oma Mua -leheššä šuurešta tulvašta Jyškyjärven kyläššä. Šamanmoiseh tilanteheh oli joutun Kemin piirin Puanajärven kyläki. Virkamiehet yhissetäh tätä ilmijyö pitkäh vihmakauteh, mi oli jatkun melkein koko kešän ta šyyšajan. Kuitenki paikalliseläjät arvellah, jotta kaiken tämän šyynä on Valkiekošen kahen vesivoimalan rakentamini Kemi-jovella.

    • “Melliččä” parentau elämyä Priäžäššä

      Mitein luatie kylänelämä paremmakši rahvahan voimin ta ilman šuurie rahakuluja? Šen tietäy Melliččä-šiätijö. Jo kolme vuotta še on toteuttan projektija, kumpasien tarkotukšena on parentua elämyä Priäžäššä.

    • Kanšallisen teatterin magija

      Kanšallini teatteri on poikkeukšellini ilmijö, mi šai alun Venäjällä 1930-luvulla. Ka on olomašša šemmoisieki teatterija, kumpaset oli peruššettu vielä ennein vallankumoušta. Esimerkiksi, Tatarstanin Kanšallini teatteri, min enšimmäini esityš tatarien kielellä oli näytetty yleisöllä 1906 vuotena.

    • Uuvvet kaverit Veškelykšeštä

      Karjalan Rahvahan Liitto järještäy yhenpäivän matkoja karjalaiskylih pari kertua vuuvvešša. Matkojen tarkotukšena on tuttavuštua petroskoilaisie karjalan kielen opaštujie karjalaisih kylih, antua heilä kuunnella karjalan kieltä ta šuaha uušie yštävie.

    • Kanšanpuvun arvošta paistih seminarissa

      Tatarilaisen kulttuurin Čulpan-šeura järješti Kanšanpuvun šukupuolierikoisuot -seminarin. Še piettih šajekuun 26. päivänä Petroskoin hallinnošša.

    • Heimokanšojen pruasniekka Virošša

      Vuuvvešta 2011 joka šajekuun kolmaš šuovatta Virošša pietäh virallini heimokanšojen päivä. Tänä vuotena heimopäivien ohjelmat oli järješšetty koko šajekuun aikana Viron eri paikoissa.

    • Etnografini šanelu kirjutettih Venäjällä

      Aktijo jarješšetäh jo toista vuotta. Šen ideja on šyntyn Udmurtijašša, tarkotukšena on šuaha šelvyä, kuinka hyvin šanelun ošanottajat tiijetäh Venäjän kanšojen perintehie, tapoja, pukuja ta šyömisie, muan istorijua ta kanšallisie šankareita. Petroskoissa etnografista šaneluo kirjutettih 3. pimiekuuta šeiččemännen opaššušlaitokšen tiloissa.

    • Kyykkäliitto valičči oman logon

      Vielä kevyällä alovehellini yhteiskunnallini urheilujärještö ”Karjalan tašavallan kyykkäliitto” ilmotti kilpailušta, kumpasen tarkotukšena oli valita järještöllä oma logo.

    • Konša runoilijat paissah, tykit ollah iänettä

      Venäjän kanšojen kirjallisukšien festivali piettih Stavropolin šeuvun P’atigorskissa Rahvahien yhtenäisyön päivänä.

    • Karjalaini loma teini-ikäsillä

      Petroskoin 2. koulušša šuurta huomijuo kiinitetäh koululaisien etnokulttuuriseh opaššukšeh. Koulušša opaššetah livvie, šuomie ta enklantie šekä toteutetah erilaisie etnokulttuurisie projektija.

    • Paraš etnografini reissu

      Yleis-Venäjän IV Vuuvven 2017 reissu -palkinnon tulokšet ilmotettih pimiekuun alušša Kazanissa.

    • Karjalaisešta kylyštä ta kylytavoista

      Karjalan Rahvahan Liiton järještämä Paginkanzu-kerho alotti uuvven pakinakauven.

    • Kanšojen kirjallisukšien yštävyš

      Pimiekuun alušša Stavropolin šeuvun P’atigorskissa piettih Venäjän kanšojen kirjallisukšien festivali. Toimenpivon ohjelma oli hyvin monipuolini, ka tietyšti festivalin piäošana oli kirjallisuš šekä kirjailijien luova yhtevyš.

    • Ei unohu karjalan kieli!

      Koštamukšen Aurinko-päiväkojin kašvattaja Marina Perttunen piäsi voittajakši Venäjän muamonkielien opaštajien muasteri-oppi -kilpailušša, Kašvattuan kiinnoššušta muamonkieleh -nominatijošša. Tämmöistä mäneššyštä koštamukšelaisien opaštajien kešen ei vielä ole ollun.