Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • Nuori kyykkäripolvi kašvamašša

      Kalevalašša valittih paraš kyykkä-peluaja koululaisien kešen.

    • Karjalankielistä toimintua vain lisäytyy

      Vuuvven 2018 kynnykšellä Karjalan Rahvahan Liiton halličuš piti issunnon, min aikana oli hyväkšytty järještön šuunnitelmat vuuvvekši 2018 šekä luajittu piätökšie muutomašta tärkieštä kyšymykšeštä.

    • Hyvyä Uutta Vuotta Jyškyjärveltä!

      Vienankarjalaisen Jyškyjärven kylän eläjät ošallissuttih uuvvenvuuvven aktijoh. Kylän aktivistit Lidija Nikolajeva ta Valentina Tarasova kekšittih mukava tapahtuma rahvahalla ta šuatih yhtymäh šiih oman kylän eläjie šekä kaikkie, ket šuvaijah Pohjoista Venecijua, Jyškyjärvie.

    • “Pajuntaimen” kuččuu mukavah starinamuajilmah

      Uuvven vuuvven uattona Periodika-kuštantamošša ilmešty muajilman eri kanšojen starinakokoelma karjalan ta venäjän kielellä

    • Vuokkiniemen aapini

      Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylän vuuvven rajoissa Vuokkiniemen koulušša jo oraškuušša ilmešty mielenmukani Vuokkiniemen aapini -kirjani. Še valmissettih opaštaja Tatjana Tupina ta alkeiskoulun piäštökkähät, nykyset viiješluokkalaiset.

    • Mielikuvituš on tietoja tärkiempi

      Taiteilija Vladimir Fomin on tunnettu persoona Venäjällä ta ulkomaillaki. Hänen värikkähät ta ainutluatuset mualaukšet košetah šilmie, mieltä ta šyväintä. Niitä voit kačella tarkkah pitän aikua. Niissä on Fominin mieltä ta erikoista taikamaista muajilmua, mitä mieki košetin taiteilijan läššäollešša.

    • Luatokan kallivot valtion šuojelun alla

      Kanšanvälisien puistojen ta šuojelun alla olijien alovehien päivän kynnykšellä Karjalašša peruššettih uuši kanšallini puisto.

    • Ei ole missänä niin kultaista elämyä, kun miän Karjalašša!

      VTA:n Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa on valmissettu kirja “Еремеевы-Ряйхя: человек, семья, политика в карельском пограничье начала ХХ века. Исследование. Документы. Материалы / Jeremejev-Räihä: ihminen, perhe ja politiikka Karjalan raja-alueella 1900-luvun alussa. Tutkielma. Asiakirjat. Aineistot” (tiijollini toimittaja on Оl’ga Il'uha).

    • Karjalan kieltä youtubeh

      Nykyihmiset käytetäh internettie ta nykyteknologijoja joka päivä. Myö kirjutamma tekstiviestijä muan toisella puolella eläjillä yštävillä, työnnämmä toini toisellana valokuvie ta videjopätkie, šoitamma Skypešša, kiännämmä tekstijä google-kiäntäjän avulla. Toiset “issutah” sosialiverkoissa. Toiset kerrotah ičeštä omalla kanavalla www.youtube.com -saitilla.

    • Kirja karjalaisista pyhistä ilmešty kuuvvella kielellä

      Uuši perehlukomisella tarkotettu kirja “Meijän taivahalliset puolistajat, karjalaiset pyhät” esitettih Karjalan Kanšallisešša kirjaštošša 20. pakkaiskuuta. Še kertou Karjalan muan 18 pyhän šankariruavoistah.

    • Kappaleh entiseštä Karjalašta šäilyy loittosešša Amerikašša

      Oma Mua -lehen aikasemmissa numeroissa olemma jo kirjuttan niistä karjalaisista, kumpaset piäštih tutuštumah Amerikkah Aukie muajilma -ohjelman kautti. Viime šykyšynä šemmoni mahollisuš šuatih kakši nuorta ammattimieštä Petroskoista – Kanšallisen musejon ruataja Tatjana Berdašova ta Kielen kirjallisuon ta istorijan institutin tutkija Marija Kundoz’orova.

    • Musejon šalaisuot avatah ovieh

      Perehklubi on hyvä mahollisuš hyövyllä viettyä pyhäpäivyä

    • Koštamukšen lohi tulou Petroskoih

      Koštamukšen Kala ja marjapojat -firma šuunnittelou rakentua myöntipaviljonija Karjalan piäkaupunkissa.

    • Kuinpa elät, cherokee-intiani?

      Washingtonista vierailuryhmät jatettih matkua ken minnei muan eri ošavaltijoih. Kantarahvahat-ryhmä, kumpaseh kuuluttih Karjalan etuštajat Tatjana Berdaševa ta Marija Kundoz’orova, matkušti Pohjois-Carolinah.

    • Tašavallašša avatah Karjalan rintaman musejo

      Karjalan rintaman musejo šuunnitellah avata tašavallašša. Niin piätti Karjalan tašavallan 100-vuotisjuhlan valtijon valmistamiskomiisi. Musejo avatah Belomorskissa, missä šotavuosina oli Karjalan rintaman esikunta.

    • Uuši korttieri – uuši elämä

      Kalevalan ta Kuušiniemen korjauškelvottomien talojen eläjät šuatih avaimet uušista korttieriloista.

    • Tutuštukkua Lappi-tätih

      Koštamuš on starina taigan kešellä, näin šanotah ihmiset omašta kaupunkista. Nyt Koštamukšella ilmešty oma starinallini šuojelija – Lappi-täti ta hänen apulaini Sampo-poika.

    • Mul’tikulttuurini pyhänlašku omalla kielellä

      Mul’tikulttuurini pyhänlašun pruasniekka piettih Petroskoissa Gubernattorin puiston jiäkentällä. Pitoloih otti ošua eri rahvahien yhteiskunnallisie järještöjä, kumpaset esitettih omua kulttuurie lauluineh ta tanššineh šekä onniteltih yleisyö omilla kielillä.

    • “Oma Mua” pohjoseh

      Oma Mua -lehen “Oma Mua” joka kohtah -projekti jatkuu. Tällä kertua lehen toimittajat lähettih Karjalan pohjoseh, Louhen ta Kalevalan piirilöih. Tuiskukuun 17.–18. päivinä Piäjärveššä ta Kalevalašša hyö järješšettih tapuamisie paikalliseläjien kera, kerrottih omašta toiminnašta ta valmissettih vielä monta mukavua.

    • Karjalaiset kefiirit parahien joukošša

      Karjalan Slavmo-maitokombinatin tuottehet piäštih voittajien listoilla 25. kanšainväliseššä ruokatuottehien ta juomien PRODEKSPO-näyttelyššä, mi piettih Moskovašša.

    • Teatteri toteuttau lapšien unelmie

      Kalevalan Rodničok-teatteri on täyttän 25 vuotta ta šen ošanottajat tiijetäh miten tuuvva näitä tuntehie kaččojilla, jotta še uškois artistoih ta kukloih.

    • Vienan “Kalevalan” merkityš karjalaisilla

      Tänäpiänä, 28. tuiskukuuta, šuomelais-ugrilaini muajilma juhliu “Kalevalan” päivyä. Tunnettu eepossa on kiännetty yli kuuvvellakymmenellä kielellä.

    • Karjalaista aihietta tulou lisyä

      Karjalan tašavallan vanhimpie julkaisuja, Venäjän ainut šuomenkielini aikakaušlehti “Carelia” täyttäy 90 vuotta kevätkuušša.

    • Kala-Oleksei -festivali Karjalan brendiksi

      Tuiskukuun 24. päivänä Belomorskissa piettih enšimmäini Talvikalaššukšen festivali. Še oli omissettu Kala-Oleksein päivällä, kumpaista rahvahan kalenterin mukah juhlitah 25. tuiskukuuta. Festivalin tarkotukšena on talvikalaššukšen aktualisointi, pomorien perintehellisien tienestien popularisointi šekä turistien kiinnoštamini Vienan Karjalah.

    • Matka miiffien tuolla puolen alko

      Kanšallisen musejon uuši näyttely tuttavuštau lapšie kolmen kanšan etnokulttuurisih perintehih

    • Jo mie luajin uuvven šammon

      Karjalan Rahvahan Liiton aktivistit pelattih intellektualista VKalevale-pelie Kalevalan päivänä Petroskoissa.

    • Kalevalan koulun istorijan šivuja

      Kevätkuun alušša Kalevalan keškikoulu juhli 160-vuotispäivyäh. Koulun istorija on pohatta omista perintehistä. Še ottau alun kanšanšivissykšeštä, mi piäsi kehittymäh Venäjällä XIX vuosišualla

    • Kolmen šukupolven opaštaja

      Jälki mualla -nimini muistoillačču piettih 11. kevätkuuta Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša Kalevalašša. Pito oli omissettu piirin kunnivokanšalaisen, Karjalan anšijoitunuon opaštajan, Šuuren Isänmuallisen šovan veteranin, kirjailijan ta kulttuurielämän merkkimiehen Matti Pirhosen muissolla, kumpasen 110-vuotispäivyäh juhlittih 1. kevätkuuta.

    • Ruato ihmistä čomentau

      Naisienpäivän kynnykšellä kävin kaunehešša karjalaisešša Jyškyjärven kyläššä. Šielä on aina hyvä viettyä aikua. Kylyä korissetah ahkerašti šiivotut pihat, kaunehet hoijetut talot, šillat ta kylän rahvaš. Hyö omin voimin šäilytetäh Jyškyjärvie kaunehena ta ahkerana kylänä.

    • “Kuitin kala” yhisti kyläläisie

      Kevätkuun 11. päivänä Vuokkiniemen eläjillä oli järješšetty enšimmäiset talvikalaššukšen Kuitin kala -kilpailut. Kilpakalaššukšeh otti ošua yhekšän joukkuo – nuapurija, yštävie, kollegoja, perehie. Kuni kalamiehet onkittih Kuittijärven jiällä, rannalla piettih šuuri juhla

    • “Mie myöššyin kaverien luo…”

      Kevätkuun 15.–16. päivinä Petroskoi otti vaštah Fatjanovin festivalie. Fatjanovin festivalie jo yli 50 vuotta on pietty tunnetun neuvoštorunoilijan kotimualla Vladimirin alovehen V’azniki-kaupunkissa. Še aina keryäy tuhanšie kaččojie, nerokkahie runoilijie ta laulajie.

    • Makie, niin kuin ämmöllä

      Šukupolvien muisto -projektin puittehissa Karjalan Kanšallisešša musejošša piettih perintehellisien keittoreseptien kilpailu.

    • Muajilman kaunehuš lapšien šilmin

      Kalevalan piirin kuvataitehkerho on täyttän 20 vuotta.

    • Tutkimuštyöh koko perehellä

      Kanšainvälistä lintujen päivyä juhlitah koko muajilmašša 1. šulakuuta. Eryähillä lintujen šeuruamini on harraššušta. Ka on šemmosie ihmisie, kumpasilla lintujen tutkimisešta on tullun ammatti ta elämäntyö. Kerran mie tuttavuššuin šemmosih ihmisih...

    • Kantatuatoista pravopunukkoih

      Talvikuušša Karjalan kanšallisien kulttuurien keškuš, Kulttuurin ta taitehen kolledži šekä Petroskoin taitehkoulu KT:n kulttuuri- ta opaššušministerijöjen kannatukšella ilmotettih VI Tašavallan lapšien dekoratiivi-käsityötaitehen Kantatuatoista pravopunukkoih -kilpailun alušta.

    • Tapuamini kirjailijan kera

      Kevätkuušša Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša piettih Piäjärven pos’olkan yläluokkien opaštujien kirjallisuštapuamini Kalevalan kirjailijan Andrei Tuomen kera.

    • Missä koti, muamoseni?

      Tämännimini kirja tuanoin šattu käsihini. Ta ihaššuin šuurešti, kun huomasin, jotta še on miun omašta kotikyläštä. Melkein šamašša alko vilahella tuttuja nimijä ta paikkoja. Juštih niitä, mit lämmitetäh šyväintä koko ijän. Tai kirjan kanšikuvašta niise kaččou tuttavannäköni naini. Niin ni himottais kyšyö: “Kenpä šie olet?”

    • Karjalaini starina

      Vuokkiniemen koulu oli rakennettu šuomelaiset. Kylän eläjät paissah karjalan kieltä, juuvvah šuomelaista kahvie ta pahekšitah, jotta ulkomuapaššissa ei riitä šivuja.

    • Piätehtävänä on šäilyttyä teatterin šuuntauš

      Karjalan Kanšallisen teatterin taitehellini johtaja, runoilija, dramakirjuttaja, Petroskoin konservatorijan näyttelijäkurššin johtaja Sergei Pronin täytti 55 vuotta. Monet tiijetäh häntä Seppo Kantervon peittonimellä, Laukkurit-, Lembi-, Sinitaivaan laulu-, Koti -näytelmöjen luatijana.

    • Karjalaisien elämäntavat

      Konša ajat Kemin kaupunkista šamannimistä jokie myöten, niin enšimmäini karjalaisnimini kylä, mi šattuu šiula vaštah, on Ušmana. Tämän kylän eläjät yhtä hyvin paissah kuin venyähekši, niin ni karjalakši.

    • Onežskaja maska veti lopputulokšet

      Tašavallan XVII Onežskaja maska -teatteripalkinnon 2016–2017 teatterikauven tulokšet ilmotettih 2. šulakuuta.

    • Missä karjalaini, šielä i kala

      Kalevalan piirissä talvikalaššukšen kilpailut tultih jo perintehellisiksi.

    • Koti Šuomešša, šyväin Karjalašša

      Liikuttavie pakolaistarinoja kuulu Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivät-tapahtumašša Oulušša.

    • Karjalaiset ošatah kirjakieltä

      Karjalan ta vepšän kirjakielen päivänä 20. šulakuuta Karjalašša ta šen ulkopuolella starttasi Karjalankielini šanelu 2018 -aktijo, kumpaseh otti ošua enemmän 350 henkie.

    • “Ajatukšeni ollah ikuset…”

      Meijän muanmiehen Juakko Rudojevin 100-vuotispäivällä omissettu kanšainvälini juhlaseminari 15. šulakuuta keräsi Koštamukšen musiikkikoulun tiloih kirjailijan luomistyön ihailijie.

    • Kirjailijan perinnöllä omissettu

      Šulakuušša Karjalan kanšallisešša arhiivašša esitettih Karjalan kanšankirjailijan Juakko Rugojevin perintö -projekti. Arhiivan ruatajat valmissettih tätä portalie tunnetun kirjuttajan 100-vuotispäiväkši.

    • Korealaini lentokonteh Karjalan taivahašša

      Nelläkymmentä vuotta takaperin ulkomualaini matkuštajalentokoneh šuoritti pakkolašun Louhen piirin Korpijärvellä.

    • Atressi: vuuvven 2018 kevät

      Tämän kirjasen Karjalan kanšankirjailija Antti Timonen oli kirjuttan 1968 vuotena Oraškuun enšimmäisen päivän kevätjuhlan uattona. Kirjasešša kirjailija kiäntyy vuuvven 2018 aikalaisien puoleh. Vuosien piäštä on mukava lukie, mitä kirjailija ajattelou tulevaisuošta, mitein hiän kuvittelou šitä šekä kaččuo, mit hänen toivehista ta ennušteista on toteutettu, a mit ei.

    • Ilman kyykkyä ei ole lykkyö

      Karjalan tašavallan koululaisien kyykkäkilpailut piettih Petroskoissa enšimmäistä kertua. Kilpailut oltih Karjalan Rahvahan Liiton Pualikka käteh, kyykkä kouluh -projektin lopputapahtumana. Järještö šai kannatušta projektin toteuttamiseh Venäjän Presidenttifondin puolešta.

    • Koštamuš täytti 35 vuotta

      Oraškuun 1. päivänä Karjalan nuorin kaupunki juhli merkkipäivyäh, pruasniekkaohjelma alko konehien paraatista.

    • Kirjuta kirjani saltatalla

      Voitonpäivänä Kalevalan Arhippa Perttusella nimetyn keškuškirjašton ruatajat volont’orien avulla vietettih Kirjuta kirjani saltatalla -aktijo Kulttuuritalon luona.

    • Kellä on oša, šillä on lämmin kešä

      Mujejärven Lapšien ta nuorison urheilukoulun 45-vuotispäivällä omissettu. Kaččomatta nykypäivän huoliloih Mujejärven pos’olkan ta piirin monen jo kunnivoarvosen, totisen ihmisen elämä on yhtevykšissä urheilukouluh, vet aikoinah hyö oltih šen kašvattiloina.

    • Ei šana šammaloiju

      Akatemikko Pertti Virtannan šyntymäštä täyttyy 100 vuotta 20. oraškuuta

    • “Puhtahat pelit” Lohijoven rannoilla

      Kanšainvälisen Puistojen maršši – 2018 -luonnonšuojeluaktijon rajoissa 13. oraškuuta Petroskoissa piettih Perehien ekofesti -pruasniekka.

    • Segežašša piettih Yštävyštuntija

      Oraškuun 16. päivänä KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö järješti työmatan Segežah. Ohjelmah kuuluttih Yštävyštunnit Šegežan koulušša, Karjalaisien VIII kerähmön valtuutettujen neuvošton presidiumin issunto, yhtehini issunto Segežan piirin hallinnošša šekä käynti Segežan Musejokeškukšeh.

    • Kalevalan mualauškerho šuau uuvven opaštajan

      Kalevalan piirin kuvataitostudijon Kalevalan ošaštoh tulou uuši opaštaja. Studijo on jo 20 vuotta toimin koko Kalevalan piirissä. Nyt Kalevalah tulou nuori kuvataiteilija, kuvataitokerhon opaštuja, Petroskoin yliopiston, teknologian, kuvataijon ta disainin 4. vuosikurššin opaštuja – Regina F’odorova.

    • Karjalan kieltä ta kulttuurie eistämäššä

      Kanšallisušpolitiikan ministerijön kilpailukomiisi ilmotti kanšalaisjärještöjen projektijen kilpailun tulokšista.

    • Lauluja omašta kotimuašta

      Runoilija, šäveltäjä ta musikantti Viktor Samoilov piti luomisillaččujah Borovoissa ta Vuokkiniemeššä

    • Karjalan kieltä eri-ikähisillä kautta muan

      Kevätkuun alušša Karjalan Kielen Šeuran alottehešta Šuomešša on käynnistetty uuši ohjelma, min tarkotukšena on karjalan kielen ta kulttuurin elävytyš. Ohjelma on šuanun kannatušta Šuomen etuškunnalta, kumpani on myöntän rahatukie šen toteuttamiseh.

    • ”Miun huavehen kaupunki” Petroskoissa

      Karjalan tašavallan VIII Miun huavehen kaupunki -perehfestivali piettih Petroskoissa. Tämä pruasniekka oli tašavallašša järješšetyn lapšuon 10-vuosikymmenenen avajaisina. Tapahtuman järještäjänä on Art-teltta-kanšalaisjärještö, kumpani šäilyttäy ta kehittäy kulttuuriperintehie.

    • Erilaisilla rattahilla karjalan kielen puoleh

      Kanšallisien kulttuurien keškukšen ta Karjalan Rahvahan Liiton järještämien karjalan kielen kurššien opaššušvuosi 2017–2018 piätty viime netälillä Petroskoissa. Livvin murtehen opaštujie oli muutoma joukko.

    • Vieljärven joukko on tašavallan vahvin

      Karjalan tašavallan Kyykkäfestivali piettih Petroskoissa. Tapahtumah otti ošua 15 joukkuo KT:n 12 piiristä šekä Koštamukšen ta Petroskoin kaupunkiloista. Festivalin järještäjinä ollah KT:n Kyykkäliitto ta KT:n Urheiluministerijö.

    • Karjala muanittau turistija

      Karjalan tašavalta on piäššyn turistien šuosituimpien alovehien luvetteloh.

    • Konša kuklat eläyvytäh

      Kižuamma tyttilöih (ven. Igra v traditsii) -projekti toteutettih Karjalašša. Viime vuotena še šai rahotušta Presidenttigranttien šiätijöštä. Kešäkuun alušša piettih projektin lopputapahtuma, ka šen rajoissa alotettu toiminta varmašti jatkuu iellähki.

    • Vuokkiniemi-kyläkunta alko toimie

      Viime vuuvven lopušša Vuokkiniemen eläjät rekisteröitih Alovehellini kyläkunta “Kamenistaja”. Nyt vuokkiniemiläiset piätettih liikkuo etehpäin ta liittyä Kyläkuntah äijyä šuuremman alovehen.

    • Tropiikki arktisella alovehella

      Mintäh reformit kuletah Kalevalan muinoismuan ohičči?

    • Haikol’a-musejošta kerrottih Moskovašša

      Kešäkuun alušša Moskovašša piettih Venyähen kulttuuriministerijön järještämä XX kanšainvälini Intermusejo-nimini festivali. Še on yksi šuurimmista vuuvven musejotapahtumista.

    • Kielileiri piettih Piäjärveššä

      Kešäkuun alušša Piäjärven Karjalaisešša pirtissä piettih šuuri pito – karjalan kielen ta kulttuurin leiri. Karjalaiseh pirttih tuli lapšie Kiestinkistä, Sohjanankošelta ta Piäjärveštä, kumpaset opaššetah karjalan kieltä kerhoissa omien opaštajien ta ohjelmoiččijien kera.

    • Uuši festivali muanittau Onegan rannoilla

      Miun Onegan šeutuni (Mojo Prionežje) -festivali piettih Derev’annoje-kyläššä 16. kešäkuuta. Tapahtuman järještäjinä ollah Onegarannan piirin hallinto ta piirin kulttuurikeškuš. Festivalih yhty Derev’annoje-kylän eläjie, vierahie Petroskoista ta piirin toisista kylistä šekä muuvvalta Venäjältä.

    • Kiännä!-projektu jatkuu

      Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Säätiö -fondu, tuaste järjestäy seminuaroi karjalan kielen kiändäjih niškoi. Kiännösseminuarat roitah pietty Jovensuus Päivännouzu-Suomen yliopistos. Seminuaroin päivät: 5.–6.10.2018 18.–19.1.2019 29.–30.3.2019 Ilmoittuakseh seminuarah voibi sähköpoštači natalia.giloeva@uef.fi

    • Šuurta filmie kuvatah Karjalan mualla

      Jotta muissettais -sosialiprojektin rajoissa Karjalašša kuvatah šota-aiheista Pet’ka-elokuvua.

    • Zalavrugan kallivopiirrokšet tultih lähemmäkši

      Ihmiset, kumpaset on käyty Zalavrugan kallivopiirrokšien alovehella, hyvin tiijetäh, jotta šinne et piäše autolla, vain aštumalla meččäpolkuo myöten.

    • Kiži-šuaren puini starina

      Kešäkuun 19.–21. päivinä karjalan kielen opaštajilla oli järješšetty unohtumatoin matka Kižin šuarella

    • Karjalan kielen komiisi on peruššettu Šuomešša

      Vuuvvešta 2004 Karjalan Kielen Šeura (KKŠ) on alottan oman kielikomiisin peruštamista omalla karjalan kielellä.

    • Sommelo kajahti Kalevalan mualla

      Kolmaštoista etnisen musiikin Sommelo-festivali, mi starttasi Šuomešša 27. heinäkuuta, piätty Haikol’an kyläššä festivalin ošallistujien yhtehiseh konserttih.

    • Lukomista eri makuh al’manahhan šivuilta

      Carelia-lehen vuoronmukani numero, karjalankielini al’manahha ”Taival 2018” näki päivänvalon kešäkuun loppupuolella. Perintehen mukah al’manahhan kanšiloih on kerätty erilajista kirjallisutta karjalan livvin ta vienan murtehella.

    • Vienan Karjalan istorijašta ta nykypäiväštä

      Kešäkuušša Kalevalan piirissä vieraili Šuomen TV:n enšimmäisen kanavan toimittaja Arvo Tuominen.

    • Vanhan puvun ilmanikuni kaunehuš

      Vanhan kaupunkin il’l’usijot -tapahtuman ošanottajat ta vierahat ollah varmat, jotta puku voit muuttua ihmistä. Toimenpivošša kaččojien huomijo oli kiinitetty niih, ket oli pantu piällä vanhat puvut ta šillä tavoin korissettih (vahvissettih) vanhan kaupunkin ilmapiirie.

    • Unohettujen kylien lapšet

      Myö olemma runonlaulajien jälkiläisie -tapuamini piettih Kalevalašša heinäkuun 4. päivänä. Še oli järješšetty Uhut-šeuran ta šen partn’orin Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen Oma kieli – kanšan henki -projektin rajoissa.

    • Kuusamon karjalaini kaiku

      Perintehen mukah vienankarjalan kielen ta kulttuurin kurššija on järješšetty konša Šuomen puolella ta konša Karjalan tašavallan eri kylissä. Kurššitoiminnan ta kaikki šiih kuulujat kulut rahottau Karjalan Šivissyššeura.

    • Karjalan ta vepšän kielen tulijie magisterija

      Itämeren-šuomelaisen laitokšen monet pakalauripiäštökkähat tahotah jatkua opaššušta magisteriloiksi.

    • Šavuššettuo kalua Belomorskin piiristä

      Tašavallan päivän uattona Belomorskin piirin Pušnoi-kyläššä avattih uuši kalanjaloššušošašto.

    • Karjalaiset udmurttien vierahina

      Veškelykšen karjalaiset esitettih karjalaista ruokua ta omie neroja Udmurtijašša pietyššä šuomelais-ugrilaisen ruuvvan Big-big -festivalissa. Matka on toteutettu Presidenttišiätijön tuvella Rahvahan perintehien kehto -projektin rajoissa.

    • Niitä viikateh kuni kašše on

      Heinäaika on kuumimmilah ta perintehen mukah Kontupohjan piirin Munjärvenlahteh keräyvyttih niittäjät eri kylistä. Viime šuovattana tiälä piettih viiješ Heinäfestivali.

    • Vielä yksi seitakivi löyvettih Karjalašša

      Šuuri seitakivi löyty tihieštä mečiköštä Kontupohjan piirissä.

    • Kyykän onnie antamašša

      KT:n Kyykkäliiton aktivistit opaššettih ulkomualasie vierahie peluamah kyykkyä. Petroskoilaisen Initsiativa-kielikeškukšen ulkomualaset opaštujat, ket opaššutah venäjän kieltä, čukellettih kyykkämuajilmah.

    • Istorijallini muisto on nuorien käsissä

      Istorijallini muisto on nuorien käsissä -projektin toteuttamini jatkuu. Projekti tuli voittajakši Presidenttišiätijön projektikilpailušša ta šai rahotušta rahvahan yhteiskunnan kehittämiseh.

    • Uuši elvytyš- ta enšiapukoneh on hankittu Karjalah

      Nykysillä liäkintälaittehilla kunnoššettu tervehyšhoitohelikopteri rupieu kulettamah kiirehellistä apuo tarviččijie läsijie Karjalan loittosista piirilöistä piäkaupunkin tervehyšlaitokših.

    • Taivahan ihailijat

      Koštamukšelaiset harraššetah ken mitä: yhet pelatah jalkapalluo, toiset jiäkiekkuo, yhet harraššetah šakkie, toiset nyrkkeilyö. A Tri vinta (Kolme propellie) -lentoklubin jäšenet višših halutah tuntie iččie lintuloina.

    • Haukkašuaren polkuja myöten

      Perintehellini pruasniekka on elvytetty Mujejärven piirissä

    • Vienan vesiputošta ihailomah

      Matka Vuonnisen Kumiokošella on tullun lyhyömmäkši

    • Lahja parahalla poimijalla

      RusBioAljans-yhtijön järještämän kilpailun arvonnašša on kuuši Niva-autuo

    • Keškiajan kučču Onegajärven rannoilla

      Jo nellättä vuotta Petroskoissa pietäh Onega. Pohjosen legendat -nimini keškiajan rekonstruointifestivali. Tänä vuotena festivalin kenttänä oli Onegajärven rantakatu.

    • Il’l’anpäivän ohjelman yllätykšie

      Il’l’anpäivä on yksi tärkeimmistä ta mielehimmistä pruasniekoista Vuokkiniemen eläjillä. Tänä vuotena juhlaohjelma kešti kakši päivyä, 3. ta 4. elokuuta. Perintehen mukah piätapahtumie piettih vanhan runonlaulajien kylän piäaukivolla lauluineh, piirileikkineh, jarmankkoineh ta kisoineh. Uutukšena oli enšimmäini venehkilpailu Kuittijärven vesistöillä šekä Elias-venehen tulo kyläh.

    • Karjalan kieltä näkyvih

      Karjalan Rahvahan Liiton toteuttaman 30 vuotta yheššä -projektin rajoissa on šuatu valmehekši karjalainkieliset nimitaulut Jyškyjärven kylän Dobrininan kavun 52 talolla.

    • Kešä taivahanšiniseššä ruajušša

      Katalonija on ičehallintoaloveh Koilis-Ispanijašša. Pohjosešša šitä rajotetah Ranška ta Andorra, itäpuolella – Välimeri, šuvešša – Valencian ičehallintoaloveh ta länneššä – Aragonian ičehallintoaloveh. Katalonijan väkiluku on 7 477 131. Muan piäkaupunkina on Barcelona. Viralliset kielet ollah katalani ta ispanija.

    • Leipä še leikin lyöpi, kun eteh šuapi

      Karjalua pietäh kaškiviljelyn klassisena alovehena. Tavan mukah kaškimuakši valittih lehti- tahi šekamečällä katetut ylänköt, mit oltih noin kolmen-kahekšan kilometrin piäššä kyläštä.

    • Nähä N’uhča ta...

      Pomorien N’uhča-kylän nimi on šäilyn alovehen enšimmäisistä eläjistä – saamelaisista. Nühhč(a) tarkottau joučenta. Kylä šeisou šamannimisen joven rannoilla ta kaikki talot on rakennettu niin, jotta ne kačotah vejellä päin.

    • “Kalitta” yhisti karjaisie

      Tverin Karjalan Tolmačču-kyläššä piettih Karjalan kulttuurin Kalitta-festivali

    • Mintäh ne uinottih...?

      Toini Uinonnuijen kylien festivali piettih 18. elokuuta Kontupohjan piirin Hirvakšen kunnan Valkiemäjen kyläššä. Tänä vuotena šen teemana oli Valkiemäjen ta Tiudijan vanhojen kylien istorijallini perintö.

    • Sobornaja aukivuo tutkien

      Elokuun 23. päivänä Lukekkua katuja kuin kirjoja -projektin rajoissa piettih oppimatka Sobornaja aukivuo myöten. Nykyaikani Kirovin aukivo on Petroskoin istorijallini keškuš.

    • Lihoslavlin kotišeutumusejon yllätykšie

      Elokuušša šuuri joukko artistoja, käsityömuasterija, Kanšallisušpolitiikan ministerijön etuštajie ta toimittajie Karjalašta vieraili Tverin alovehella. Matan piätarkotukšena oli tutuštuo Tverin karjalaisien kulttuurih ta kieleh šekä lujentua yštavyš-šuhtehie. Kahešša päiväššä oli järješšetty tutuštumisillaččuja ta oppimatkoja musejoh.

    • Ruskealan marmorakallivoissa šai ihailla oopperua

      Elokuun 24.–25. päivinä Ruskeala-vuarapuistošša piettih toini Ruskeala Symphony -musiikkifestivali. Festivalin ohjelma kešti kakši päivyä ta keräsi noin kuuši tuhatta vierašta. Yhtäaikua musiikkifestivalin kera vuarapuiston alovehella piettih jokavuotini VI koko Venäjän tapahušturismin Russia Event Expo -jarmankka šekä avattih Kalevala-etnopuisto.

    • Ilmeštyykö lapšien rautatie Petroskoissa?

      Elokuun lopušša Venäjän yksi vanhimmista lapšien rautateistä – Malaja Okt’abr’skaja -rautatie juhli 70-vuotispäivyäh.

    • Karjalaisien viisahuon keryämini jatkuu

      Petroskoin ta Priäžän karjalaiset liityttih Venäjän Tieto-Akatemijan lingvistisien tutkimukšien instituutin projektih. Piiteriläiset tutkijat Valerija Kolosova ta Ol’ga Beličenko ruvettih keryämäh Karjalašša karjalaisien ta venäläisien tietoja, mit kuulutah etniseh kašvioppih.

    • Šalomailla ta tutkimukšen valtateillä

      Pertti Virtarannan šyntymäštä on männyn 100 vuotta. Elokuun 25.–26. päivinä Kuusamošša piettih Tie Vienaan -simposiumi. A elokuun 28. päivänä Virtarannalla omissettu Šalomailla ta tutkimukšen valtateillä -seminari oli pietty Vuokkiniemeššäki.

    • Tuttavuštumini loittoseh Amerikkah

      Toissa kešänä olin yksi ošakkahista, ket šuatih viesti: “Nuori Karjala” ta Karjalan Rahvahan Liitto ehotetah šiut ošanottajakši Open World -ohjelmah, kumpasen puittehissa ošanottajat lähetäh vaihtoh Yhyšvaltoih.”

    • Šynty Aunukšešša Johoran poika…

      Täs synnyinrannan minun algu -nimisen Vladimir Brendojevin XVIII karjalaisen kirjallisuon festivalin loppupäivä piettih 6. šyyškuuta Aunukšešša. Še oli omissettu enšimmäisen livvinkielisen runoilijan ta prousakirjailijan Vladimir Brendojevin 87-vuotispäivällä.

    • Tie Vienah jatkuu

      Elokuun lopušša Šuomen Kuusamošša jo yheštoista kerta piettih Tie Vienah -simposiumi, kumpasen teemana oli “Salomailla ja tutkimuksen valtateillä. 100 vuotta Pertti Virtarannan syntymästä”.

    • Unohtumatoin matka Puanajärven puistoh

      Hil’l’asena aurinkoisena huomenekšena Kiestinkin karjalaisen kulttuurin šeuran 15 henken ryhmä läksi matoilla Puanajärven kanšallispuistoh. Piäjärven vierailukeškukšešša meitä lämpimäšti otti vaštah ammuni vielä Kieistinkistä hyvin tuttu Tatjana Jegorovna Jungina.

    • Kalevalan kaunottaret piäštih etujoukkoh

      Kalevalatalo- etnokulttuurikeškuš otti ošua Yleisvenäläiseh tapahtumaturismin Russia Event Expo -näyttelyh, mi piettih elokuun lopušša Petroskoissa.

    • Diplomiruavošta taitehelliseh löytöh

      Karjalan Kanšallisen teatterin näyttelijäjoukko šai erikoislahjan Okna -nimiseššä festivalissa. Še piettih Novokuznetskissa šyyškuun alušša.

    • Pisara kuččuu mukavah matkah

      Uuši vienankielini lapšienkirja on painettu Periodika-kuštantamošša

    • Vuokkiniemen vanhat kyläošat tutukši

      Ikivanha Vuokkiniemen runokylä, mi šijoutuu Koštamukšen kaupunkinpiirissä, muuttuu päivä päivältä. Tällä kertua aktivistien ta paikallisien muasterien voimin on valmissettu ta ašetettu omaluatuset taulut, kumpasih on kirjutettu kylän ošien nimet.

    • Mitein piäššä matkoih virtualisih muajilmih?

      Petroskoissa LIFT-teatterifestivalin puittehissa esitettih Koti-spektakli. Kaččuossa šitä ihmiset šuatih aivan uušie tuntehie ta oltih näytelmän šankarien kera šamoissa muajilmissa ta oloissa. Onko še mahollista?

    • Pekka Laaksonen: Kalevalašta, arhiivatoiminnašta ta karjalan kieleštä

      Professori Pekka Laaksonen on tunnettu kanšanrunouven ta perintehien tutkija ta keryäjä, hiän on julkaissun äijän kirjallisutta täštä teemašta. Laaksosen elämäntyönä on Helsinkin kanšanrunouven arhiiva, kumpasen johtajana hiän oli.

    • Kuva kertou enemmän kuin tuhat šanua

      Joenšuulaini šarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen jatkau opaššušmatkoja Venäjän šuomelais-ugrilaisie alovehie myöten.

    • Kantarahvahien alovehien kehitykšeštä paistih issunnošša

      Šyyškuun 27. päivänä piettih Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto. Tällä kertua keškuštelun piäkyšymykšinä oltih rajan ylittäjän yhteistyön ohjelman toteuttamini šekä tervehyšhoito ta liäkärin apu tašavallan kantakanšojen elinpaikoissa.

    • Kozičuz – lyydiläisien kos’s’ontatapa

      Lyydiläiset ollah yksi arvautukšellisista vähätutkituista kanšaryhmistä, kumpaista yhet tutkijat pietäh karjalaisien etnisenä ryhmänä, kun tuaš toiset ollah šitä mieltä, jotta še on täyšin iččenäini kanša. Tämä artikkeli on ičeasiešša enšimmäini lyydiläisien hiäritualiperintehien tutkimuškokemuš. Šiinä varšinki käsitelläh šemmoista tärkietä hiäritualikomleksie kuin kos’s’onta, kumpaista vailla kaikki šeuruavat šovitun yhtehmänön hiäriitualit oltais mahottomat.

    • Kuin lapšet luajittih piirrošfilmie

      Kymmenen vuotta takaperin Moskovašša enši kertua piettih Detski KinoMai – nimini hyvänluajintaelokuvaforumi. Šen tarkotukšena oli tuttavuššuttua kašvajua šukupolvie kotimuan piäasiešša lapšien taito-, dokumentti- ta animatijoelokuvih.

    • Šyrjäšeutu muajilmanpolitiikan näyttämöllä

      Viena 1918. Kun maailmansota tuli Karjalaan -nimini kirja näki päivänvalon tänä šykyšynä Šuomešša. Kirjan luatijana on istorijan harraštajatutkija, Karjalan Šivissyššeuran johtajan šijahini Pekka Vaara.

    • Terveh, “Sampo”!

      Sampo-resurssikeškuš avattih Vuokkiniemeššä 28. šyyškuuta

    • Karjalaiset Nevan rannalta

      Piiteriläini Jelena Volodina on kotosin Pella-kyläštä, mi on Neva-joven puolivälissä, šiinä kohašša, missä Neva luatiu jyrkän mutkan ta missä šiih laškou Tosna-joki.

    • Karjalan kieleššä kylpömäššä

      Kaunehena ta kirkkahana Pokrovan päivän huomenekšena joukko karjalan kieleštä ta karjalaisien kulttuurista kiinnoštunuita lähettih Petroskoista Jessoilah tuttavuštamah paikallisien karjalaisih ta kuuntelomah puhašta karjalan kieltä.

    • Armas Mišin on poissa

      Karjalan kanšankirjailija, runoilija, kiäntäjä, kirjallisuštutkija Armas Mišin šiirty tuonilmasih 9. šajekuuta Šuomen Turun kaupunkissa.

    • Lukutaituo mangopuun alla

      Tämän vuuvven kešäkuun alušta šuunnittelima matkua Afrikan Mosambikih ta Malawih. Matka tuli aivan erilaini, mitä myö šuunnittelima.

    • Biojätteitä matofermillä

      Pimiekuušša Petroskoissa starttuau Kompost-mobil-projekti. Komposti-auto rupieu keryämäh biojätteitä kaupunkin eläjiltä.

    • Ajatella kahta šukupolvie etehpäin

      Šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajat keräyvyttih konferenššilla Viron Värskan kyläh 26.–27. pimiekuuta

    • Karjalan monimutkani istorija, ili ken on ken tällä mualla

      Zinaida Ivanovna Strogalščikova on tunnettu persona Karjalašša, Venäjällä ta koko šuomelais-ugrilaisešša muajilmašša. Karjalan kanšallisliikkehen 30-vuotispäivän merkeissä on kiinitettävä huomijuo tutkijan venäjänkieliseh artikkelih “Karjalan monimutkani istorija. Ili ken on ken tällä mualla”.

    • Šuuren talon vanha istorija

      Kaččokkua tuota Karjalan Šivissyššeuran šivuilta lainattuo istorijallista valokuvua. Tunnettako työ šiinä kaunehen Uhut-joven šen jyrkkine čuururantoineh?

    • Miltä tuokšuu Karjala?

      Jokahini löytäy täh kyšymykšeh oman vaštaukšen. Karjala tuokšuu mečältä ta vejeltä šanotah kyläläiset, Karjala tuokšuu vašta veještä noššetuilta verkkoloilta šanotah kalaštajat, Karjala tuokšuu piirakoilta ta kiukuan lämmöltä šanotah punukat, kumpaset vietetäh kešyä ämmöläššä...

    • Punašuomelaiset Karjalašša

      Karjalan punašuomelaiset – nämä šanat vähä mitä kerrotah nykypolvella. Nykyni nuoriso melkein mitänä ei tiijä tuošta istorijallisešta kauvešta. Uuši Punašuomelaiset -nimini näyttely, mi avautu Karjalan Kanšallisešša musejošša 1. pimiekuuta, on tarkotettu enši šijah meijän kašvajalla polvella

    • Šuuri etnografini šanelu 2018

      Etnografini šanelu kirjutettih Karjalašša pimiekuun 2. päivänä.

    • Baby-teatteri teatteriristevykšellä

      KT:n Kuklateatterissa piettih viisipäiväni Baby-teatterin peruštamisen metodiikka -seminari. Šiih ošallistu kukla-teatterien artistoja, ohjuajie ta taiteilijie Karjalašta ta Šuomešta.

    • Kirkaš pimiekuu disainerin kera

      Pimiekuun alušša Kiži-musejon näyttelykompleksissa avattih disaineri Jelena Teplitskajan Moda, Pestr’a’d’ -näyttely. Še on musejon ta tunnetun disainerin yhtehini projekti.

    • Ristikanšan elämä on kirjava, kuin tikka

      Anastasija Petrovna Pakkanen on šyntyn 15. pimiekuuta 1928 Kiestinkin kunnan Pohjoni Šuurijärvi -kyläššä. Tänäpiänä hiän täyttäy 90 vuotta. Anastasija Petrovna iče ei issu kiät rississä eikä toisienki anna. Naisen deviisinä on šanonta: “Ei makuajan kiššan šuuh hiiri juokše”.

    • Eri kanšojen kirjallisukšie esitettih festivalissa

      Kolmaš Venäjän kanšojen kirjallisukšien festivali piettih Nižni Novgorodissa pimiekuun alušša. Toimenpito oli järješšetty Rahvahien yhtenäisyön päivän juhlimisen merkeissä.