Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • “Sanua parastu ryndähäs kannan…”

      Karjalan rahvahan kirjailija Aleksandr Volkov täytti 90 vuotta.

    • Musiikki yhistäy kanšoja

      Karjalan valtijonkonservatorijašša on ainut Venyähellä šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin laitoš. Vuuvven 2018 talvikuušša še täytti 25 vuotta.

    • Oma ranta rakkahin

      Vuuvven 2018 laureattien joukošša on folklorin asientuntija, Rukajärven kulttuuritalon ruataja ta Ontajärven kylän työpajojen johtaja Nadežda Makarova.

    • Vienanmereltä Čukotkah šuaten

      Šuuri Pohjoni matka -nimini dokumenttifilmi esitettih Petroskoissa 18. pakkaiskuuta. Šen ohjuaja Leonid Kruglov matkušti tunnetun matkuštajan Sem’on Dežn’ovin polkuja ta teitä myöten.

    • KRL:n vuotisjuhla on kynnykšellä

      Tänä vuotena Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy 30 vuotta. Vuuvven alušta järještön hallinnon jäšenet alettih valmistua pruasniekkavuuvven tapahtumie.

    • Unčo – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2019

      Šorun’ža (Unčo) -kylä tuli viijennekši šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši. Unčošša eläy 1040 ihmistä ta 97% heistä ollah etniset marilaiset. Vuuvven mittah kylä tulou šuomelais-ugrilaisen liikkehen simvolisekši kulttuurikešukšekši

    • Parahien matkailukohtien kartta

      Karjalan parahien turismipaikkojen kartta luajitah šamannimisen projektin puittehissa. Šitä toteuttau yhteiskunnallini Nuorien opaštajien ta tietomiehien klubi -järještö volont’orikeškukšen kera. Šamoin projektie kannattau Interso-web-studijo.

    • Mistä siklonit šuahah omie nimijä?

      Florenz, Donald, Eugen – nämä šanat tunnutah šeikkailufilmin šankarien nimiltä, ka tovellisuošša nämä ollah siklonien nimet, mit miäritetäh meijän šiätilannehta. Kenpä antau šiäilmijöillä šemmosie kummallisie nimijä?

    • Yhteishenki ta luova ilmapiiri hyvien lopputulokšien pohjana

      Reino Rugojevin persona on varmašti hyvin tuttu monilla karjalaisilla kaččojilla, ket šeuratah tv-uutisie kanšalliskielillä. Viime šykyšyštä alkuan Reino Rugojev on ollun kanšalliskielisen toimitukšen johtajan tehtävissä, entisen johtajan Šanteri Jeremejevin eläkkehellä šiirryttyö. Pakauttelima uutta johtajua kanšalliskielisen toimitukšen nykypäiväštä ta šuunnitelmista.

    • Kanšaneepossa vain kirjuttajan runoelma?

      Dmitri ta Aleksei Bakulinien Sampo. Pohjolan runot -kirjan arvoštelu

    • Valeh-Šampo

      Vuosi 2019 on nimetty Kalevalan vuuvvekši Pohjosen mainijon runoelman 170-vuotisjuhlan kunnivokši. Joka vuosi Kalevalan päivinä lukijat kiännytäh eepossah, šen runonlaulajien perintöh, mi on šäilyn Elias Lönnrotin runoelman rivilöissä.

    • Valamon manasterissa talvellaki kukitah lilijat

      Viime vuotena Valamon šuarella rakennettih uuši ta nykyaikani kašvihuoneh. Šiinä šuau kašvattua kukkie ympäri vuuvven.

    • Pienen kanšan šuuri runoilija

      Kolme vuotta takaperin, pakkaiskuun lopušša vepšäläini runoilija, kiäntäjä ta lehtimieš Nikolai Abramov olis täyttän 55 vuotta. Valitettavašti hiän ei elän omah merkkipäiväh šuaten vain yhtä päivyä.

    • “Kalevala” taiteilijien šilmin

      Vuosi 2019 on ilmotettu Karjalašša Kalevalan vuuvvekši. 170 vuotta takaperin päivänvalon näki eepossan toini painoš. Juhlavuuvveksi Karjalan kanšallini musejo valmisti Osmo Borodkinin, M’ud Mečevin ta Georgi Stronkin taulujen näyttelyn.

    • Šata lauluo Karjalašta

      Karjalan šäveltäjien liitto kuččuu ošallistumah ei kaupalliseh projektih – 100 lauluo Karjalašta -nuottikokoelman keryämiseh ta valmistamiseh.

    • Šiušta voit tulla ihmishenken pelaštaja

      Kantašolujen luovuttajien aktijo piettih Petroskoin Invitro-laboratorijašša 7. tuiskukuuta. Aktijoh yhyttih kaupunkin lehtimiehet ta kaikki halukkahat.

    • Kalevalan šivuja Tietoakatemijašša

      Venäjän tietopäivänä, 8. tuiskukuuta, Tietoakatemijašša piettih Kalevalan 170-vuotisjuhlakši -näyttely. Toimenpivon valmistajina oltih Tietoakatemijan arhiivan ruatajat.

    • Avuššušta valtijolta

      Karjalan kanšallisilla kanšalaisjärještöillä on hyvie mahollisukšie šuaha valtijollista tukie projektitoimintah.

    • “Kantelettaren” värijä ta iänijä

      Kalevala-eepossan 170-vuotisjuhlalla oli omissettu tämän vuuvven “Kanteletar”. Tällä kertua festivali keräsi šamalla lavalla vienan- ta livvinkarjalaisie, šuomelaisie, inkeriläisie ta venäläisie. Festivali näytti, mi yhistäy kanšoja ta mi on joka kanšalla erikoista.

    • Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

      Pohjosešša ei ole ikävä elyä! Šemmosella tunnušvirkkehellä 16. tuiskukuuta Petroskoissa piettih XVIII kanšainvälini Giperboreja-talvifestivali.

    • Kantele-GO!-projekti piäsi rattahilla

      Starttasi rajan ylittäjän yhteistyön uuši projekti, min tarkotukšena on kantelen popularisointi, kehittämini ta eistämini.

    • Lukomista eri makuh

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih vuuvven 2018 kirjauutukšista.

    • Myö olemma yheššä!

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä Petroskoin valtijonyliopistošša piettih Kielijarmankka.

    • Mitä kuuluu Viena-šeuralla?

      Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura jo monta vuotta on toimin karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisalalla Koštamukšešša.

    • Leenan kotirantasilla

      “Terveh teilä, miun kallehet kuuntelijat. “Kodirandaine” kuččuu teitä ratijon viereh” – Leena Karpovan ratijoiäni ta erittäin pehmie karjalaini pakinatapa on tullun tutukši monilla Karjalan ratijon kuuntelijilla.

    • Lönnrotin teitä myöten Kalevalan päivänä

      Epätavallisešti alko tuiskukuun 28. päivän huomeneš Kalevalan keškikoulun opaštujilla ta opaštajilla. Koulun ovella heitä otettih vaštah Kalevala-eepossan šankarit.

    • Kiinnoššuš eepossah ei vähene

      “Kalevalan” ikuhisie teemoja -issunto piettih Kalevalan päivän uattona Kanšallisešša musejošša. Še oli omissettu Pohjosen šuuren kirjan täyven painokšen 170-vuotispäivällä.

    • “Kalevalan mua” loisti Piiterissä

      Piiterissä vietettih XIII jokavuotini Kalevalan mua -etnofestivali. Kevätkuun 1.–2. päivinä piiteriläiset ta kaupunkin vierahat šuatih tuttavuštuo Kalevalan istorijah ta Karjalan muan perintehih.

    • Viena Arvo Tuomisen šilmin

      Tarunhohtoinen Viena (Starinamaini Viena) -dokumenttielokuvan enši-ilta piettih Karjalan Kanšallisešša teatterissa 12. kevätkuuta.

    • Miltä Pyhänlašku-pulla maistuu?

      Uuši Kielikeittijö-nimini projekti oli pantu rattahilla Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssikielikeškukšešša.

    • Matka Kalevalan laulujen šeutuvilla

      Kevätkuun 14. päivänä Karjalan kanšallisešša musejošša piettih Inhan Kalevalan laulumailta -kirjan presentatijo. Uuši kirja on šuomelaisen journalistin ta valokuvuajan Into Konrad Inhan tevokšen venäjännöš.