Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • “Sanua parastu ryndähäs kannan…”

      Karjalan rahvahan kirjailija Aleksandr Volkov täytti 90 vuotta.

    • Musiikki yhistäy kanšoja

      Karjalan valtijonkonservatorijašša on ainut Venyähellä šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin laitoš. Vuuvven 2018 talvikuušša še täytti 25 vuotta.

    • Oma ranta rakkahin

      Vuuvven 2018 laureattien joukošša on folklorin asientuntija, Rukajärven kulttuuritalon ruataja ta Ontajärven kylän työpajojen johtaja Nadežda Makarova.

    • Vienanmereltä Čukotkah šuaten

      Šuuri Pohjoni matka -nimini dokumenttifilmi esitettih Petroskoissa 18. pakkaiskuuta. Šen ohjuaja Leonid Kruglov matkušti tunnetun matkuštajan Sem’on Dežn’ovin polkuja ta teitä myöten.

    • KRL:n vuotisjuhla on kynnykšellä

      Tänä vuotena Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy 30 vuotta. Vuuvven alušta järještön hallinnon jäšenet alettih valmistua pruasniekkavuuvven tapahtumie.

    • Unčo – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä 2019

      Šorun’ža (Unčo) -kylä tuli viijennekši šuomelais-ugrilaisekši kulttuurikyläkši. Unčošša eläy 1040 ihmistä ta 97% heistä ollah etniset marilaiset. Vuuvven mittah kylä tulou šuomelais-ugrilaisen liikkehen simvolisekši kulttuurikešukšekši

    • Parahien matkailukohtien kartta

      Karjalan parahien turismipaikkojen kartta luajitah šamannimisen projektin puittehissa. Šitä toteuttau yhteiskunnallini Nuorien opaštajien ta tietomiehien klubi -järještö volont’orikeškukšen kera. Šamoin projektie kannattau Interso-web-studijo.

    • Mistä siklonit šuahah omie nimijä?

      Florenz, Donald, Eugen – nämä šanat tunnutah šeikkailufilmin šankarien nimiltä, ka tovellisuošša nämä ollah siklonien nimet, mit miäritetäh meijän šiätilannehta. Kenpä antau šiäilmijöillä šemmosie kummallisie nimijä?

    • Yhteishenki ta luova ilmapiiri hyvien lopputulokšien pohjana

      Reino Rugojevin persona on varmašti hyvin tuttu monilla karjalaisilla kaččojilla, ket šeuratah tv-uutisie kanšalliskielillä. Viime šykyšyštä alkuan Reino Rugojev on ollun kanšalliskielisen toimitukšen johtajan tehtävissä, entisen johtajan Šanteri Jeremejevin eläkkehellä šiirryttyö. Pakauttelima uutta johtajua kanšalliskielisen toimitukšen nykypäiväštä ta šuunnitelmista.

    • Kanšaneepossa vain kirjuttajan runoelma?

      Dmitri ta Aleksei Bakulinien Sampo. Pohjolan runot -kirjan arvoštelu

    • Valeh-Šampo

      Vuosi 2019 on nimetty Kalevalan vuuvvekši Pohjosen mainijon runoelman 170-vuotisjuhlan kunnivokši. Joka vuosi Kalevalan päivinä lukijat kiännytäh eepossah, šen runonlaulajien perintöh, mi on šäilyn Elias Lönnrotin runoelman rivilöissä.

    • Valamon manasterissa talvellaki kukitah lilijat

      Viime vuotena Valamon šuarella rakennettih uuši ta nykyaikani kašvihuoneh. Šiinä šuau kašvattua kukkie ympäri vuuvven.

    • Pienen kanšan šuuri runoilija

      Kolme vuotta takaperin, pakkaiskuun lopušša vepšäläini runoilija, kiäntäjä ta lehtimieš Nikolai Abramov olis täyttän 55 vuotta. Valitettavašti hiän ei elän omah merkkipäiväh šuaten vain yhtä päivyä.

    • “Kalevala” taiteilijien šilmin

      Vuosi 2019 on ilmotettu Karjalašša Kalevalan vuuvvekši. 170 vuotta takaperin päivänvalon näki eepossan toini painoš. Juhlavuuvveksi Karjalan kanšallini musejo valmisti Osmo Borodkinin, M’ud Mečevin ta Georgi Stronkin taulujen näyttelyn.

    • Šata lauluo Karjalašta

      Karjalan šäveltäjien liitto kuččuu ošallistumah ei kaupalliseh projektih – 100 lauluo Karjalašta -nuottikokoelman keryämiseh ta valmistamiseh.

    • Šiušta voit tulla ihmishenken pelaštaja

      Kantašolujen luovuttajien aktijo piettih Petroskoin Invitro-laboratorijašša 7. tuiskukuuta. Aktijoh yhyttih kaupunkin lehtimiehet ta kaikki halukkahat.

    • Kalevalan šivuja Tietoakatemijašša

      Venäjän tietopäivänä, 8. tuiskukuuta, Tietoakatemijašša piettih Kalevalan 170-vuotisjuhlakši -näyttely. Toimenpivon valmistajina oltih Tietoakatemijan arhiivan ruatajat.

    • Avuššušta valtijolta

      Karjalan kanšallisilla kanšalaisjärještöillä on hyvie mahollisukšie šuaha valtijollista tukie projektitoimintah.

    • “Kantelettaren” värijä ta iänijä

      Kalevala-eepossan 170-vuotisjuhlalla oli omissettu tämän vuuvven “Kanteletar”. Tällä kertua festivali keräsi šamalla lavalla vienan- ta livvinkarjalaisie, šuomelaisie, inkeriläisie ta venäläisie. Festivali näytti, mi yhistäy kanšoja ta mi on joka kanšalla erikoista.

    • Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

      Pohjosešša ei ole ikävä elyä! Šemmosella tunnušvirkkehellä 16. tuiskukuuta Petroskoissa piettih XVIII kanšainvälini Giperboreja-talvifestivali.

    • Kantele-GO!-projekti piäsi rattahilla

      Starttasi rajan ylittäjän yhteistyön uuši projekti, min tarkotukšena on kantelen popularisointi, kehittämini ta eistämini.

    • Lukomista eri makuh

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih vuuvven 2018 kirjauutukšista.

    • Myö olemma yheššä!

      Kanšainvälisenä muamonkielien päivänä Petroskoin valtijonyliopistošša piettih Kielijarmankka.

    • Mitä kuuluu Viena-šeuralla?

      Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura jo monta vuotta on toimin karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisalalla Koštamukšešša.

    • Leenan kotirantasilla

      “Terveh teilä, miun kallehet kuuntelijat. “Kodirandaine” kuččuu teitä ratijon viereh” – Leena Karpovan ratijoiäni ta erittäin pehmie karjalaini pakinatapa on tullun tutukši monilla Karjalan ratijon kuuntelijilla.

    • Lönnrotin teitä myöten Kalevalan päivänä

      Epätavallisešti alko tuiskukuun 28. päivän huomeneš Kalevalan keškikoulun opaštujilla ta opaštajilla. Koulun ovella heitä otettih vaštah Kalevala-eepossan šankarit.

    • Kiinnoššuš eepossah ei vähene

      “Kalevalan” ikuhisie teemoja -issunto piettih Kalevalan päivän uattona Kanšallisešša musejošša. Še oli omissettu Pohjosen šuuren kirjan täyven painokšen 170-vuotispäivällä.

    • “Kalevalan mua” loisti Piiterissä

      Piiterissä vietettih XIII jokavuotini Kalevalan mua -etnofestivali. Kevätkuun 1.–2. päivinä piiteriläiset ta kaupunkin vierahat šuatih tuttavuštuo Kalevalan istorijah ta Karjalan muan perintehih.

    • Viena Arvo Tuomisen šilmin

      Tarunhohtoinen Viena (Starinamaini Viena) -dokumenttielokuvan enši-ilta piettih Karjalan Kanšallisešša teatterissa 12. kevätkuuta.

    • Miltä Pyhänlašku-pulla maistuu?

      Uuši Kielikeittijö-nimini projekti oli pantu rattahilla Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssikielikeškukšešša.

    • Matka Kalevalan laulujen šeutuvilla

      Kevätkuun 14. päivänä Karjalan kanšallisešša musejošša piettih Inhan Kalevalan laulumailta -kirjan presentatijo. Uuši kirja on šuomelaisen journalistin ta valokuvuajan Into Konrad Inhan tevokšen venäjännöš.

    • Mänty lämmittäy, šyöttäy ta huvittau

      Meččä on aina ollun karjalaisella omana kotina. Äšen jokahiseh puuh oli erityini šuhte. Paiska nyt Karjalan männyštä.

    • Projekti loppu, ka kiännöštyö jatkuu!

      Joenšuun Itä-Šuomen yliopistošša Kiännä-projektin rajoissa piettih viimeni kiännöšseminari.

    • Šotua nähnyt kaupunki

      Kešäkuun lopušša täytyy 75 vuotta šiitä kun Petroskoi-kaupunki oli vapautettu šuomelaisien šotajoukkojen miehitykšeštä. Merkkipäivällä on omissettu Karjalan Kanšallisešša musejošsa avattu Šotua nähnyt kaupunki -näyttely.

    • Kižin puurakennukšien istorija

      Ilmešty uuši kirja Kiži-musejon puuarhitektuurista. Šiih on kerätty 80 artikkelie musejon puurakennukšista: kirikkölöistä, časoun’oista ta matkaristilöistä.

    • Karjalašša olen mie šyntyn...

      Vesläžed-folkloriryhmä esitti uuvven CD-levyn, kumpasen nimi on “Karjalassa minä olen syntynyt”. Šiih on kerätty ryhmän lapšien laulamat ta šoittamat laulut ta musiikkikappalehet. Tämä levy on omissettu vienankarjalaisien kulttuurilla.

    • Šoikah kannel ta kuulukkah Pällisen laulut!

      Veikko Pällisen kanšainvälini kanšanmusiikkifestivali piettih Kalevalašša viime šuovattana. Pitoh yhty yli šata ošallistujua

    • Eläytynyt ekspositijo täytti 25 vuotta

      Tänä vuotena Kiži-musejon kaikista epätavallisin näyttely täytti 25 vuotta. Eläytynyön ekspositijon näyttelyesinehinä ollah musejon ruatajat

    • Kielitaito on enši šijalla

      Šulakuun 6. päivänä Karjalan opaššukšen kehitykšen instituutissa piettih Alovehellini karjalan, vepšän ta šuomen kielien kilpailu.

    • Kiäntäkkä yheššä

      Oma Mua -lehen Kiännämmä yheššä -projekti jatkuu. Viime netälinloppuna lehen toimittajat käytih Koštamukšešša ta piettih tapuamini Pakinat -kieliklubin ošallistujien kera.

    • Karjalaini heimojuhla Jyväskyläššä

      Šuomešša piettih Karjalan Šivissyššeuran 113. Heimopäivät. Ne ollah järještön jäšenien vuosikokouš, min aikana Šuomen karjalaisaktivistit keräyvytäh pakajamah männyön vuuvven toiminnašta ta šelvittämäh ruavon šuunnitelmie tulijah toimintavuoteh.

    • Karjalan šuutelu kaikuu Venäjällä

      Venäläisien kirjailijien Karjalan šuutelu -kertomuškokoelma esitettih Kanšallisešša kirjaštošša

    • Toimintatulokšista ta šuunitelmista

      Kalevalašša toimija kanšalaisjärještö Uhut-šeura piti vuosikokoukšen.

    • Nuoret kul’aijah, iluo šuahah

      Oneganiemen nuorison musiikkikulttuurilla omissettu näyttely on avattu Kiži-musejošša Kirovin aukivolla.

    • Pitäy opaštuo koko elämä

      Avoin yliopisto on Petroskoin valtijonyliopiston ilmani sosialipalvelu tarkotettu kaikilla halukkahilla. Vuuvven ympäri šiinä järješšetäh luventoja ta kurššija istorijašta, kirjallisuošta, taijošta, tietokonehtehnologijoista, kielistä.

    • Intianin matka Karjalah

      Šulakuun 20. päivänä Premjer-elokuvateatterissa esitettih Dick O’Haryn Karjala: järvien kuninkaškunta -kino Karjalan nähtävykšistä ta kaunehuošta.

    • Šanelušta tuli alovehienvälini!

      Karjalan ta vepšän kirjakielen päivän uattona, 19. šulakuuta Petroskoissa alko aktijo Šanelu karjalan ta vepšän kielellä. Toimenpivon järještäjinä oltih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö, Karjalan Rahvahan Liitto, Petroskoin valtijonyliopisto ta Vepšäläisen kulttuurin šeura.

    • Kalevalan teatteri tuaš yllätti kaččojieh

      Kalevalan kanšanteatteri ilahutti kalevalalaisie uuvvella karjalankielisellä näytelmällä. Viime pyhänäpiänä paikallisen kulttuuritalon lavalla piettih Kummalliset hiät -spektaklin enši-ilta.

    • Karjalaista musiikkie rajan kahelta puolelta

      Mukava Pajot-musiikkijuhla pietäh oraškuun 10.–11. päivinä Šuomen Kontiolahella. Tapahtumah otetah ošua Suistamon šähkö-, Huojuva lato-, Suden aika- šekä Santtu Karhu ta Talvisovat -lauluryhmät.

    • Monta murrehta – yksi kieli

      Карельский язык в грамматиках (Karjalan kieli kieloppiloissa) -nimisen kirjan esittely piettih 24. šulakuuta Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien resurssimediakeškukšešša.

    • Kiännämmä yheššä

      Karjalan Šivissyššeuran tukema Kiännämmä yheššä -projekti jatkuu. Šulakuun 27. päivänä Oma Mua -lehen toimittajat piettih kiännöštyöpaja-muotoni tapuamini Kalevalašša.

    • Karjalaisie šananpolvija Vienanmeren rannikoilla

      Tatjana Kan’šijeva on Belomorskin aktiivisimpie kaupunkilaisie. Hiän ošallistuu yhteiskunnaliseh elämäh ta aina kertou paikallisista pivoista omalla šivulla VKontakte-sosialiverkošša.

    • Oli muamolla šeiččemen poikua…

      Yllättävä enši-ilta vuotti kalevalalaisie Voitonpäivän uattona. Kalevalan kanšanlaulun yhtyvehen ošallistujat kerrottih kaččojilla liikuttava tarina kyläläiseštä naisešta, kumpani mänetti šovašša kaikki omat šeiččemen poikua.

    • Starinat teknologijan linssin läpi

      Nykyaikaset teknologijat konšana ei lopeteta omua progressie. Joka vuosi tietomiehet avatah aina vain uušie mahollisukšie erilaisien projektien toteuttamista varoin.

    • Tatjana Klejerova: Koti šäilyttäy tärkeimpie muisselmie

      Nyt on vaikiempi ruatua: kehittyä kantakanšojen kulttuurie, šuojella kanšojen oikeukšie ta šäilyttyä kieltä. Vain ruatua pitäy. Kiitokšešta elä ihaššu, a moittimisešta elä pahaššu. Još nämä tehtävät on annettu, ne on šuoritettava.

    • “Hettien” puhašta kieltä

      Tänä vuotena Karjalan rahvahan Hete-folklorikollektiivi täyttäy 35 vuotta.

    • Tuoppajärven uallot karjalaisen kulttuurin puhtahuon simvolina

      Kiestinkin kulttuuritalon Aalto-kuoro on hyvin tuttu ei yksistäh Louhen piirissä, ka šamoin muuvvallaki Karjalašša, Murmanskin alovehella šekä nuapuri-Šuomešša.

    • Uuši hallinto uuvven johtajan joholla

      Merkkivuotenah Karjalan Rahvahan Liiton johtokunta melkein täyšin vaihtu. Uuši hallinto uuvven johtajan joholla jatkau eteh päin liiton toimintua.

    • Šuomelais-ugrilaiset šankarit keräyvytäh Kalevalan mailla

      Vienan Karjala on karjalaisen kulttuurin kehto. Tiälä, Kalevalan laulumailla, kevätkuušša 2020, aikana, konša päivä on yhtä pitkä kuin yö, valon ta pimeyven voimat keräyvytäh šalaperäsen Kuittijärven jiällä.

    • KŠŠ:n gradukilpailun tulokšet ilmotettu

      Kalevalaini, Petroskoin valtijonyliopiston Itämerenšuomelaisien kielien laitokšen piäštökäš Kristina Gritsenko piäsi toisella šijalla Karjalan Šivissyššeuran gradukilpailušša.

    • Yhteistyötä Kalevalan hyväkši

      Uhtua-šeuran, Uhut-šeuran šekä Kalevalan ošakunnan jäšenet piettih yhtehini tapuamini Petroskoissa. Kevyällä valittu uuši Uhtua-šeuran johtaja Reijo Sihvonen tutuštu matalla Petroskoissa toimijan Kalevalan ošakunnan jäšenih.

    • Voijärvi on miun kipu ta muisto

      Meijän kylän pitkä istorija loppu yhtenä päivänä. Mie olin ylen nuori, konša meljän šuuri kylä oli hylätty. Šentäh mie pakajan karjalakši vähän. Ken nyt rupieu pakajamah miun kera karjalan kielеllä?

    • Vaštavukšien paikka

      Kakšikerrokšini talo Perttusen kavulla 14 Vuokkiniemeššä on tuttu kaikilla kyläläisillä ta vierahillaki. Kylän keškuštašša šeisoja ta ihmisie yhistäjä järještö, Vuokkiniemen kylätalo, on ruatan kylän hyväkši jo kymmenen vuotta.

    • Kalevalan Voitonpuisto kašvau

      Oraškuun lopušša Venäjän kaikissa kouluissa kuuluu koulušoittoja. Koulujen piäštökkähillä ne šoitetah viimeistä kertua.

    • Muššallamerellä omalla autolla

      Oraškuun 20. päivänä Venäjän Valtijollisen Duuman käsittelyh oli esitetty lakiprojekti, mi voit huomattavašti muuttua niijen eläkeläisien elämän, kumpaset eletäh Peräpohjosešša šekä šiih kuulujilla alovehilla.

    • Ainutluatuni luontomateriali

      Aikoinah tuohivehkehet oltih šuurešša käytöššä jokahisešša talonpoikaistalouvešša. Niitä oli šuhtehellisen helppuo ta etullista luatie. Tuohešta punottih tarpehellisie vehkeitä ta ašteita ympäri Karjalua.

    • Karjalaiset hiämenot uuvvešša valošša

      Šuurella mielenkiinnolla luvin viime vuuvven lopušša ilmeštynyön L’udmila Ivanovan ta Valentina Mironovan tutkimukšen “Karjalaisien tavat häitä iellisenä aikana ta hiärituali” (“Dosvadebnaja obrjadnost’ i svadebnyi ritual karelov”).

    • Unohtumatoin kylä Venehjärvi

      Venehjärvi on ainutluatuni kylä, kumpasen ainuolla kavulla on elän ainut Lešosien šuku. Tarinan mukah heijän kantatuattoh tultih tällä paikalla noin 1500-luvulla. Toista šamanmoista kylyä ei löyvy muuvvalta Karjalašta eikä koko muajilmašta.

    • Muajilma nimeltäh “Kalevala”

      Taitomusejošša on avattu Muajilma nimeltäh Kalevala -näyttely. Näyttelyššä tulou esillä erikoini ta arvautukšellini muajilma, mi on luotu Kalevalašša ta Pohjolašša tapahtunuista tapahtumista ta niih ošallistujista henkilöistä.

    • Kuni on voimie ihmisellä, niitä pitäy käyttyä

      Galina Jegorovna Lettijeva on parahie karjalan kielen tietäjie. Monet tunnetah häntä Karjalan ratijon toimittajana, monet muissetah Kipinä-lehen enšimmäisenä karjalankielisenä toimittajana, monella Galina Jegorovna on tuttu nerokkahana Karjalan Kanšallisen teatterin näytelmien kiäntäjä.

    • Vuokkiniemi ta Priäžä parahien joukošša

      Pienien kylien ta kaupunkien kulttuurimosaiikki on šuuri projekti. Šen järještäjänä on Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondi. Šuuren projektin tarkotukšena on rahottua pienien elinpaikkojen projektija, kumpasien toteuttamisen jälkeh elämä kylissä ta kaupunkiloissa muuttuu parempah päin.

    • Uhtuon karjalaisien juhla Kalevalan kankahilla

      Kešäkuun 8. päivänä Kalevalašša vietettih perintehellini Uhtuon karjalaisien pruasniekka. Tänä vuotena juhla piettih Uhtuon kalamiehet -nimellä ta še keräsi äijän vierašta lähikylistä, Koštamukšešta ta Šuomešta.

    • Karjalankielini leiri Piäjärveššä

      Koululaiset ta ruavahat ohjuajat Kiestinkistä, Sohjanankošelta ta Piäjärveštä tavattih toini toista karjalaisešša leirissä kešäkuun alušša. Leirin pitimä toista kertua Piäjärven Karjalaisešša pirtissä.

    • Kyykkä on tulomašša Altain šeuvulla

      Venäläistä gorodki-pelie pelatah Venäjän eri puolilla. Monet venäläiset peluajat tiijetän ni kyykkyä, šentäh kun kyykkä kuuluu gorodki-urheilun kilpailuih. KT:n Kyykkäliiton aktiivini toiminta on lisännyn pelillä šuurta mainehta ta kunnivuo.

    • Istuuvu kalošših ta šua iluo

      Kenkät, stupnit, šuappahat -näyttely on avattu KT:n Kanšallisešša musejošša. Näyttelyššä on esillä jalaččien kokoelma. Musejošša ruvettih keryämäh šitä heti musejon peruštamisen jälkeh.

    • Ihmiset – yhteh, roška – erikšeh!

      Green Apple (Vihrie Omena) -nimini nuorison ekofestivali piettih 8. kešäkuuta Dvor-taitotilašša. Tapahtuman alkuhpanijana on lapšuš- ta nuoruškeškukšen opaštaja ta ekoaktivisti Darja Jegorova.

    • On opaššettavua, on opaššuttavua

      Karjalan tašavallan Kanšallisukšien välisen resurssikeškukšen johtaja Anna Mugačeva ošallistu XI Pohjosen kanšainvälisen forumin ruatoh, mi piettih Arhankelissa kešäkuun alušša.

    • Kellojen šoitto kuulu Vuonnisen yllä

      Vuonnisešša tapahtu merkittävä ta tärkie tapahtuma: kešäkuun alušša kylän Pyhien Makkovein časoun’ah ašetettih kirikkökellot.

    • Karjalaisen elämän kuvie

      Uhut-šeuran vuotena 2018 peruštama Uhtuan kapšakki -teatteriryhmä esitti Karjalaisen elämän kuvie -spektaklin Venäjän päivänä Kalevalašša.

    • Pohjolan katrilli, pruasniekka ta kaunehuš

      Pruasniekka ta kaunehuš. Nämä kakši šanua hyvin šovitah uuvvella näyttelyllä “Pohjolan katrilli”, kumpani avattih Karjalan kanšallisešša musejošša.

    • Karjalašša kuvattuja elokuvie

      Ammusista ajoista alkuan Karjala muanittelou luomisihmisie: taiteilijie, šäveltäjie, kirjailijie. A 93 vuotta takaperin tašavaltah kiinitettih huomijuo ni elokuva-alan ruatajat.

    • Karjalan kielen makuo šäilyttämäššä

      Karjalaisen folklorin tunnettu keryäjä ta tutkija Vieno Fedotova täyttäy 85 vuotta 28. kešäkuuta. Vieno Petrovna ruato Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa yli 40 vuotta. Naini oli niitä aktivistija, ket pantih rattahilla karjalan kielen opaššušta ta kanšalliskulttuurin kehityštä.

    • Lisyä tietuo šuomelais-ugrilaisista kielistä

      Tarton yliopiston kielentutkijat, Kipot ja kielet -projektin ošallistujat Miina Norvik ta Eva Saar tultih Karjalah tutkimah karjalan ta vepšän kielen erikoisukšie.

    • Miškino-kylä muajilman kuulusakši

      Mari Elissä loppu kilpailu, min tulokšekši on miärätty šuomelais-ugrilaini kulttuuripiäkylä tulijakši vuuvvekši.

    • Enšimmäini juna tuli vapautettuh Petroskoih

      75 vuotta takaperin, vuuvven 1944 kešäkuun 28. päivänä Karjalan rintaman šotajoukot vapautettih Petroskoi melkein kolmen vuuvven miehitykšen jälkeh. Ta jo heinäkuun 14. päivänä Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini kuormajuna pohjosešta päin.

    • Karjalan kielen kylpyö Kalevalašta

      Kešäkuun 24.-26. päivinä karjalan kielen opaštajat ta päiväkotien kašvattajat, ket käytetäh omašša ruavošša karjalan kieltä, keräyvyttih Kalevalašša piettyh teemaseminarih.

    • Ymmärretähkö tiälä karjalua?

      XVIII Vienankarjalan kielen ta kulttuurin kurššija piettih tänä vuotena Kalevalašša. Kurššija pietäh niissä paikoissa, missä šuau vielä kuulla karjalaista pakinua ta missä eletäh karjalaiset.

    • Kielen šäilyttämini yhistäy rahvašta

      Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto piettih kešäkuun 25. päivänä Priäžän Elämä-etnokulttuurikeškukšešša. Tällä kertua keškuštelun piäkyšymykšenä oli karjalan kielen ta kulttuurin tilanneh ta kehittämismahollisuot Priäžän kanšallisešša piirissä.

    • Šotaistorijua muisseltih Karjalašša

      Aunukšen piirin šotaistorijua 1919-1944 -aihieni konferenšši piettih Aunukšešša 26. kešäkuuta. Kakši šotaistorijan tapahtumua koroštu konferenššissa – 100 vuotta Vitelen desantišta 27. kesäkuuta 1919 ta 75 vuotta Vitelen desantista 1944, mi tapahtu šamoin kešäkuun lopušša.

    • Oma ranta innoššuttau

      Omalla rannalla -ekspositijo toimiu Petroskoin näyttelyšalissa. Näyttelyššä on esitetty Karjalan käsityömuasterien ammattikunnan jäšenien töitä.

    • Pienen kylän šuuri taival

      Tänä vuotena Kalevalan piirin Kuušiniemi juhliu 70-vuotispäivyäh.

    • “Karjalaini kruuga” pietäh elokuušša Karjalašša

      Karjalan tašavallan kanšallisen politiikan ministerijö kuččuu tašavallan eläjie ta vierahie ottua ošua Karjalaini kruuga -aktijoh, mi pietäh elokuun 9. päivänä.

    • Kui vaihtui kieli Vieljärves?

      Suomes piäzi ilmoih Kui vaihtui kieli Vieljärves -kniigu, kuduas ollah Irina Čakkojevan da Martti Penttozen kyzelyt. Kniigan tarkoituksennu on kaččuo, kui karjalan kielen tila on muuttunuh, midä muamankieleh nähte duumaijah rahvas da paistahgo sil nygöi.

    • Tulouko hyvä marjavuosi?

      Karjalašša tuaš ruvettih tutkimah, äijänkö marjua kašvau mečäššä. Tašavallan monet eläjät ta laitokšet tahotah šuaha vaštauš tähä kyšymykšeh.