Oma Mua

Ainehistoja livvinkarjalan murtehella

    • Yhty kilbah lehtimiehih niškoi kanzallizil kielil

      Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu panou rattahile kilvan lehtimiehih niškoi, kuduat kirjutetah karjalan, vepsän libo suomen kielel.

    • Auroran pyytäjä

      Pohjoisluonto šäilyttäy monta arvautušta. Yhen šalaisuon latinalaini nimi on “Aurora Borealis”. Tätä mukavua luonnon ilmijyö rahvaš šanotah revontuliksi. Värikäštä taivahan näytöštä muapallon eläjät šuahah ihual’l’a jo tuhanšie vuosie. Ihmiset, kumpaset eletäh pohjoislevehykšillä, missä talvella on n’apayö, annettih revontulilla tarunomasie ominaisukšie ta kekšittih eri legendoja. Muinais-saamelaiset kuviteltih, jotta n’aparepo heiluttau pehmiellä hännälläh ta lumikypinät pelmahutah.

    • Ihmisien mua

      Kulttuuri-telekanava kertou Kalevalan muan karjalaisista.

    • Kantakanšojen muamonkielien vuuvven tulokšie

      Kanšainvälini kantakanšojen muamonkielien vuosi on loppun. Karjalan alovehellisen ta kanšallisen politiikan ministerijön spesialistit kerrottih šen tulokšista ta šuunnitelmista vuuvvekši 2020.

    • Deleguatat Karjalazien IX Kerähmöh on vallittu

      On vallittu deleguatat Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmöh. Jogahizel vallitul pidäy olla mitahto panos karjalazien yhteiskunnallizeh liikkeheh. Jogahizel deleguatal on oigevus paista Kerähmön aigah rahvahan nimes, nostua ezile jygiembät kohtat, ehoittua omii mielii da iänestiä. Sih niškoi deleguatale annetah manduattu.

    • Matan keštäy aštuja

      Petroskoin valtijonyliopiston toisen kerrokšen aulašša avautu matkuštaja Viktor Jugelaisen valokuvanäyttely. Še on omissettu Petroskoin yliopiston 80-merkkipäivällä, mi on tänä vuotena, šekä Sampo-matkailuklubin 55-vuotisjuhlalla, mitä juhlittih viime vuotena.

    • Jyškyjärven paikannimien šaloja

      Mistä meilä voijah kertuo paikannimet? Tämä kyšymyš šynnyttäy monien ihmisien kiinnoššušta. Šemmosien joukošša on ni karjalan ta šuomen kielen opaštaja Marija Urbanovič. Neičyt on kotosin Jyškyjärveštä, šentäh hiän valiččiki tutkittavakši juuri oman kotikylän paikannimistyö. Marija keräsi paikannimijä ta šelvitti mimmosina ne oltih ennein ta mitein muututtih nykypäiviksi.

    • “Viena” šai Koštamukšen hyväkšynnän

      Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura, min ošanottajat yli 30 vuotta tuttavuššetah kaupunkin eläjie ta vierahie karjalaisien kulttuurih, perintehih ta tapoih, šai Koštamukšen hyväkšyntä 2019 -palkinnon.

    • Lukomista eri makuh

      Pakkaiskuun 30. päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih “Periodikan” vuuvven 2019 kirjauutukšista.

    • Karjalaisien mielipitoja näkyvih

      Oma Mua -lehen projekti “Karjalaiset” piäsi rattahilla. Projektin rajoissa lehen toimittajat valmissettih šamannimini valokuvanäyttely. Valokuvissa on esitetty 20 karjalaista tašavallan eri piirilöistä. Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä omissettu näyttely on työnnetty moneh kohtah. Šen viralliset avajaiset pietäh 21. tuiskukuuta.

    • Omašta rannašta on kaiken alku

      Viime vuuvven lopušša Belomorskin Pomorien kulttuurikeškukšešša avattih taiteilija Vladimir Kobojevin luomistyöllä omissettu Omalla kotirannalla -näyttely. Kaččomatta šiih, jotta pihalla on pilvini šiä, näyttelyšalissa on äijän valuo ta iluo kirkkahista, lämpimistä mualiloista, kumpasien avulla taiteilija kertou omašta kotimuašta ta šen luonnošta.

    • “Aktiivini šukupolvi” toimimašša

      Pakkaiskuun lopušša Karjalan sosialitehnologijien kehitykšen resurssikeškukšen tiloissa piettih seminari, kumpasešša luajittih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman toteuttamisen yhtehvetoja.

    • Vaštavukšie Piäjärveššä

      Kalevalan rahvahanteatterin vaštavukšet Piäjärven eläjien kera tultih jo perintehellisiksi. Pakkaiskuun lopušša esityšryhmä Valentina Saburovan joholla tuaš ilahutti meitä omalla Šeiččemen stauččua, šeiččemen lusikkua -näytelmällä karjalan kielellä.

    • “Kanteletar” kajahti Koštamukšešša

      Tuiskukuun alušša XX Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Kanteletar-kulttuurifestivali piettih Koštamukšen Družba-keškukšen tiloissa. Tänä vuotena festivalin teemana oli “Pruasniekka karjalaisešša kyläššä”. Festivalin mukava ta monipuolini ohjelma kešti viisi päivyä.

    • Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

      Tuiskukuun 8. päivänä Petroskoissa piettih XIX kanšainvälisen Giperboreja-talvifestivalin piätapahtumat.

    • “Oma pajo” on tallendannuh Karjalan gimnan

      Karjalan rahvahalline Oma pajo -hora on tallendannuh Karjalan valdivollizen gimnan Blomberg Studio -stuudies. Enzikerdua tämä tallendus rubieu kuulumah IX Karjalazien kerähmös Anukses 14. kevätkuudu.

    • Aurinkoisen näyttelyn lämpyö

      Aikuhisilla petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla nyt on hyvä mahollisuš hoti kotvasekši ajakši tuntie iččie lapšina. Čukeltua lapšuon ilmapiirih voipi Aurinkoisen lapšuon muajilma -näyttelyn avulla, mi toimiu Karjalan taitomusejošša.

    • Kertomuš nieklanšilmäštä

      Kiži-musejošša avattih uuši Nieklanšilmän istorija -näyttely. Näyttelyššä olijat esinehet kuvatah ompelun istorijua muinaisajoista nykypäivih.

    • Kantelehen elävyä šoittuo kuulu Koštamukšešša

      Karjalaista musiikkie ei šua kuvitella ilman kantelehen taikaiänie. Tänä vuotena Koštamukšen Kanteletar-festivalin partn’oriksi tuli Kantele-GO!-projekti. Projektin ošanottajat vietettih Koštamuksešša ainutluatuni nuorisoforumi.

    • Tiikšin Karjalaini gorničča kulttuurin šäilyttäjänä

      Tuiskukuun 9. päivänä Mujejärven piirin Tiikšissä avattih Karjalaini gorničča.

    • Laukunkantajien jälkijä myöten

      Metsolan polkuja myöten -hiihtofestivali piettih Koštamukšešša tuiskukuun 16. päivänä.

    • Miun lapšuoni kotikylä

      Tuiskukuun alušša Oma Mua -lehen šivuilla mie kerroin seminarista, kumpasešša esitettih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman vuuvven 2019 parahie projektija.

    • Karjalaiset kanšanrunot ta Elias Lönnrotin Kalevala-runoelma

      Niin kun on tiijošša, “Kalevalan” runot ei ole konšana oltu rahvahašša šemmosešša muuvvošša, kuin ne on esitetty runoelman šivuilla. Elias Lönnrot oli luonun oman tevokšen karjalais-šuomelaisien runojen lukusien vaihtoehtojen pohjalla, kumpasie hiän toisien keryäjien kera oli tallentan runonlaulajilta.

    • Karjalaisien tervehyš ta vointi šyrjäštä kaččuon

      Karjalaiset rakentauvuttih jokien ta järvien kivi- ta hiekkarannoilla havumeččien ympäristöššä. Juotavana oli puhaš vesi, henkitettävänä vereš ilma. Šekä mečän, jotta järvien ta jokien antimet oltih puhtahat ta hyövylliset ihmisellä. Karjalaini kašvatti vil’l’ua ičen muokkuamašša muašša. Mi vaikutti hänen ikäh ta tervehyöh?

    • “Periodikašša” paistih kanšallisien kielien kehitykšeštä

      Tuiskukuun 27. päivänä Karjalan piämieš Artur Parfenčikov vieraili Periodika-kuštantamošša.

    • Lepbuk auttau opaštuo kieltä

      Tuiskukuun puolivälissä Kalevalašša piettih piirien välini kašvattajien seminari. Päiväkotien kašvattajat kerrottih omašta työštä ta šunnitelmista tulovaisuokši. Kašvattaja Oksana Torvinen esitti lepbukin – interaktiivisen temaattisen kanšijon.

    • Karjalan kivikirjan šivuja

      Karjalan kallivopiirrokšet -kirja oli valmissettu Karjalan kulttuuriperinnön kohtien šuojeluvirašton miäräykšellä Karjalan tašavallan peruštamisen 100-vuotisjuhlan rajoissa. Uuvvešta kirjašta lukija löytäy kallivopiirrokšien kirkkahie ta kaunehie valokuvie šekä niijen paikkojen karttoja.

    • Tavo rautua kuumana

      Koštamukšen luonnonšuojelualovehen toimistošša piettih Koštamukšen luontohelmi -eko-kotišeutuklubin uuši iššunto. Klubin tapuamisien teemat aina ollah mukavat ta tiijolliset, ta tietyšti ne on šivottu kotišeutuh. Tällä kertua keräytynyöt šuatih tietyä äijän uutta šuomalmista šekä Karjalan šepistä.

    • Venäjän istorija valokuvissa

      Petroskoin kaupunkin näyttelyšalissa on esitetty Grand-Prix venäläisittäin -valokuvanäyttely. Valokuvissa voit nähä meijän muan yli 50-vuotista istorijua.

    • “Kalevalatalon” šujuvat projektit parahien joukošša

      Kalevalatalo-etnokulttuurikeškuš voitti Paraš etnokulttuurini projekti 2019 -nominatijošša.

    • Kalaštajan onni muhi Kuitin jiällä

      Kevätkuun 7. päivänä Vuokkiniemeššä piettih III talvikalaššukšen Kuitin kala -kilpailu. Kilpakalaššukšeh otti ošua 15 joukkuo. Päiväni paisto, musiikki šoitti, kalua puuttu, aikuhiset ta lapšet piettih iluo – kalapruasniekka tovellah onnistu!

    • Omamualaiset

      Tällä kertua Omamualaiset-kirjutuš on omissettu Galina Lettijevalla. Galina Jegorovna ruato Vienan Karjala -lehen piätoimittajana kolme vuotta, hiän on lehen monivuotini lukija ta kirjuttaja. Galina Lettijeva kerto, mitä mieltä hiän on kanšalliskieliseštä viessinnäštä.

    • Talvišovan muissolla omissettu

      Kevätkuun 13. päivänä Pitkärannan piirissä pietih ulkoluvento, mi oli omissettu Talvišovan lopun 80-vuotisjuhlalla. Ulkoluvento oli järješšetty Tuntomatoin šota: rauhan opaššuštunnit -projektin rajoissa.

    • Muamon rakkahuon luja voima

      Tuanoin Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen ativoissa oli Uhtuan kapšakki -harraštajateatteri. Näyttelijät esitettih Muamon rakkahuon voima -näytelmä. Šen pohjašša ollah Kalevala-eepossan runot ta Irina Rinkevičin Lemminkäisen muamo -käsikirjutuš.

    • Vanhauškosien istorijašta kerrottih konferenššissa

      Kevätkuun 18.–19. päivinä Kiži-musejo piti tietehellis-käytännöllisen konferenššin “Vanhauškoisuš Venäjän pohjosella”. Konferenšši piettih online-muotosena.

    • “Tarina” viey Vuokkiniemeh

      Kanšainväliseššä Kalevalan mua – 2020 -festivalissa Tarina-etnomatka piäsi Paraš turistimatka -kilpailuohjelman finalih. Piiterissä šitä esitti Vuokkiniemen Kylätalon johtaja Julija Filippova. “Tarina” on interaktiivini oppimatka vanhah runonlaulajien Vuokkiniemen kyläh.