Yhty kilbah lehtimiehih niškoi kanzallizil kielil

Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu panou rattahile kilvan lehtimiehih niškoi, kuduat kirjutetah karjalan, vepsän libo suomen kielel.

Auroran pyytäjä

Pohjoisluonto šäilyttäy monta arvautušta. Yhen šalaisuon latinalaini nimi on “Aurora Borealis”. Tätä mukavua luonnon ilmijyö rahvaš šanotah revontuliksi. Värikäštä taivahan näytöštä muapallon eläjät šuahah ihual’l’a jo tuhanšie vuosie. Ihmiset, kumpaset eletäh pohjoislevehykšillä, missä talvella on n’apayö, annettih revontulilla tarunomasie ominaisukšie ta kekšittih eri legendoja. Muinais-saamelaiset kuviteltih, jotta n’aparepo heiluttau pehmiellä hännälläh ta lumikypinät pelmahutah.

Ihmisien mua

Kulttuuri-telekanava kertou Kalevalan muan karjalaisista.

Kantakanšojen muamonkielien vuuvven tulokšie

Kanšainvälini kantakanšojen muamonkielien vuosi on loppun. Karjalan alovehellisen ta kanšallisen politiikan ministerijön spesialistit kerrottih šen tulokšista ta šuunnitelmista vuuvvekši 2020.

Deleguatat Karjalazien IX Kerähmöh on vallittu

On vallittu deleguatat Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmöh. Jogahizel vallitul pidäy olla mitahto panos karjalazien yhteiskunnallizeh liikkeheh. Jogahizel deleguatal on oigevus paista Kerähmön aigah rahvahan nimes, nostua ezile jygiembät kohtat, ehoittua omii mielii da iänestiä. Sih niškoi deleguatale annetah manduattu.

Matan keštäy aštuja

Petroskoin valtijonyliopiston toisen kerrokšen aulašša avautu matkuštaja Viktor Jugelaisen valokuvanäyttely. Še on omissettu Petroskoin yliopiston 80-merkkipäivällä, mi on tänä vuotena, šekä Sampo-matkailuklubin 55-vuotisjuhlalla, mitä juhlittih viime vuotena.

Jyškyjärven paikannimien šaloja

Mistä meilä voijah kertuo paikannimet? Tämä kyšymyš šynnyttäy monien ihmisien kiinnoššušta. Šemmosien joukošša on ni karjalan ta šuomen kielen opaštaja Marija Urbanovič. Neičyt on kotosin Jyškyjärveštä, šentäh hiän valiččiki tutkittavakši juuri oman kotikylän paikannimistyö. Marija keräsi paikannimijä ta šelvitti mimmosina ne oltih ennein ta mitein muututtih nykypäiviksi.

“Viena” šai Koštamukšen hyväkšynnän

Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura, min ošanottajat yli 30 vuotta tuttavuššetah kaupunkin eläjie ta vierahie karjalaisien kulttuurih, perintehih ta tapoih, šai Koštamukšen hyväkšyntä 2019 -palkinnon.

Deleguatoin mielii Kerähmön kynnyksel

Tänävuon kevätkuun 14.-15. päivinny Anuksenlinnas pietäh IX Karjalazien Kerähmö. Kerähmyö vaste “Oma Mua” pagizuttau sen deleguattoi. Kyzymys kaikile on sama: “Midä vuotat Kerähmös?”

Käsi kiäššä taitehen kera

Pakkaiskuun 23. päivänä Karjalaini gorničča -kollektiivin ohjuaja Valentina Karhunen juhli omua 70-vuotisjuhlua.

Karjalan simvolija kuvatah poštimerkkilöissä

Karjalan tašavallan 100-merkkipäivällä omissettu poštimerkkien leimaušseremonija piettih Ruskealašša.

Lukomista eri makuh

Pakkaiskuun 30. päivänä KniiguMelliččä-pivošša kerrottih “Periodikan” vuuvven 2019 kirjauutukšista.

Karjalaisien mielipitoja näkyvih

Oma Mua -lehen projekti “Karjalaiset” piäsi rattahilla. Projektin rajoissa lehen toimittajat valmissettih šamannimini valokuvanäyttely. Valokuvissa on esitetty 20 karjalaista tašavallan eri piirilöistä. Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä omissettu näyttely on työnnetty moneh kohtah. Šen viralliset avajaiset pietäh 21. tuiskukuuta.

Omašta rannašta on kaiken alku

Viime vuuvven lopušša Belomorskin Pomorien kulttuurikeškukšešša avattih taiteilija Vladimir Kobojevin luomistyöllä omissettu Omalla kotirannalla -näyttely. Kaččomatta šiih, jotta pihalla on pilvini šiä, näyttelyšalissa on äijän valuo ta iluo kirkkahista, lämpimistä mualiloista, kumpasien avulla taiteilija kertou omašta kotimuašta ta šen luonnošta.

“Aktiivini šukupolvi” toimimašša

Pakkaiskuun lopušša Karjalan sosialitehnologijien kehitykšen resurssikeškukšen tiloissa piettih seminari, kumpasešša luajittih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman toteuttamisen yhtehvetoja.

Vaštavukšie Piäjärveššä

Kalevalan rahvahanteatterin vaštavukšet Piäjärven eläjien kera tultih jo perintehellisiksi. Pakkaiskuun lopušša esityšryhmä Valentina Saburovan joholla tuaš ilahutti meitä omalla Šeiččemen stauččua, šeiččemen lusikkua -näytelmällä karjalan kielellä.

“Kanteletar” kajahti Koštamukšešša

Tuiskukuun alušša XX Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Kanteletar-kulttuurifestivali piettih Koštamukšen Družba-keškukšen tiloissa. Tänä vuotena festivalin teemana oli “Pruasniekka karjalaisešša kyläššä”. Festivalin mukava ta monipuolini ohjelma kešti viisi päivyä.

Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah

Tuiskukuun 8. päivänä Petroskoissa piettih XIX kanšainvälisen Giperboreja-talvifestivalin piätapahtumat.

“Oma pajo” on tallendannuh Karjalan gimnan

Karjalan rahvahalline Oma pajo -hora on tallendannuh Karjalan valdivollizen gimnan Blomberg Studio -stuudies. Enzikerdua tämä tallendus rubieu kuulumah IX Karjalazien kerähmös Anukses 14. kevätkuudu.

Aurinkoisen näyttelyn lämpyö

Aikuhisilla petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla nyt on hyvä mahollisuš hoti kotvasekši ajakši tuntie iččie lapšina. Čukeltua lapšuon ilmapiirih voipi Aurinkoisen lapšuon muajilma -näyttelyn avulla, mi toimiu Karjalan taitomusejošša.

Kertomuš nieklanšilmäštä

Kiži-musejošša avattih uuši Nieklanšilmän istorija -näyttely. Näyttelyššä olijat esinehet kuvatah ompelun istorijua muinaisajoista nykypäivih.

Kantelehen elävyä šoittuo kuulu Koštamukšešša

Karjalaista musiikkie ei šua kuvitella ilman kantelehen taikaiänie. Tänä vuotena Koštamukšen Kanteletar-festivalin partn’oriksi tuli Kantele-GO!-projekti. Projektin ošanottajat vietettih Koštamuksešša ainutluatuni nuorisoforumi.

Tiikšin Karjalaini gorničča kulttuurin šäilyttäjänä

Tuiskukuun 9. päivänä Mujejärven piirin Tiikšissä avattih Karjalaini gorničča.

Laukunkantajien jälkijä myöten

Metsolan polkuja myöten -hiihtofestivali piettih Koštamukšešša tuiskukuun 16. päivänä.

Miun lapšuoni kotikylä

Tuiskukuun alušša Oma Mua -lehen šivuilla mie kerroin seminarista, kumpasešša esitettih Jelena ta Gennadi Timčenkon hyvänluajintafondin Aktiivini šukupolvi -sosialiprojektien ohjelman vuuvven 2019 parahie projektija.

Karjalaiset kanšanrunot ta Elias Lönnrotin Kalevala-runoelma

Niin kun on tiijošša, “Kalevalan” runot ei ole konšana oltu rahvahašša šemmosešša muuvvošša, kuin ne on esitetty runoelman šivuilla. Elias Lönnrot oli luonun oman tevokšen karjalais-šuomelaisien runojen lukusien vaihtoehtojen pohjalla, kumpasie hiän toisien keryäjien kera oli tallentan runonlaulajilta.

Karjalaisien tervehyš ta vointi šyrjäštä kaččuon

Karjalaiset rakentauvuttih jokien ta järvien kivi- ta hiekkarannoilla havumeččien ympäristöššä. Juotavana oli puhaš vesi, henkitettävänä vereš ilma. Šekä mečän, jotta järvien ta jokien antimet oltih puhtahat ta hyövylliset ihmisellä. Karjalaini kašvatti vil’l’ua ičen muokkuamašša muašša. Mi vaikutti hänen ikäh ta tervehyöh?

“Periodikašša” paistih kanšallisien kielien kehitykšeštä

Tuiskukuun 27. päivänä Karjalan piämieš Artur Parfenčikov vieraili Periodika-kuštantamošša.

Lepbuk auttau opaštuo kieltä

Tuiskukuun puolivälissä Kalevalašša piettih piirien välini kašvattajien seminari. Päiväkotien kašvattajat kerrottih omašta työštä ta šunnitelmista tulovaisuokši. Kašvattaja Oksana Torvinen esitti lepbukin – interaktiivisen temaattisen kanšijon.

Karjalan kivikirjan šivuja

Karjalan kallivopiirrokšet -kirja oli valmissettu Karjalan kulttuuriperinnön kohtien šuojeluvirašton miäräykšellä Karjalan tašavallan peruštamisen 100-vuotisjuhlan rajoissa. Uuvvešta kirjašta lukija löytäy kallivopiirrokšien kirkkahie ta kaunehie valokuvie šekä niijen paikkojen karttoja.

Tavo rautua kuumana

Koštamukšen luonnonšuojelualovehen toimistošša piettih Koštamukšen luontohelmi -eko-kotišeutuklubin uuši iššunto. Klubin tapuamisien teemat aina ollah mukavat ta tiijolliset, ta tietyšti ne on šivottu kotišeutuh. Tällä kertua keräytynyöt šuatih tietyä äijän uutta šuomalmista šekä Karjalan šepistä.

Venäjän istorija valokuvissa

Petroskoin kaupunkin näyttelyšalissa on esitetty Grand-Prix venäläisittäin -valokuvanäyttely. Valokuvissa voit nähä meijän muan yli 50-vuotista istorijua.

“Kalevalatalon” šujuvat projektit parahien joukošša

Kalevalatalo-etnokulttuurikeškuš voitti Paraš etnokulttuurini projekti 2019 -nominatijošša.

Kalaštajan onni muhi Kuitin jiällä

Kevätkuun 7. päivänä Vuokkiniemeššä piettih III talvikalaššukšen Kuitin kala -kilpailu. Kilpakalaššukšeh otti ošua 15 joukkuo. Päiväni paisto, musiikki šoitti, kalua puuttu, aikuhiset ta lapšet piettih iluo – kalapruasniekka tovellah onnistu!

Omamualaiset

Tällä kertua Omamualaiset-kirjutuš on omissettu Galina Lettijevalla. Galina Jegorovna ruato Vienan Karjala -lehen piätoimittajana kolme vuotta, hiän on lehen monivuotini lukija ta kirjuttaja. Galina Lettijeva kerto, mitä mieltä hiän on kanšalliskieliseštä viessinnäštä.

Talvišovan muissolla omissettu

Kevätkuun 13. päivänä Pitkärannan piirissä pietih ulkoluvento, mi oli omissettu Talvišovan lopun 80-vuotisjuhlalla. Ulkoluvento oli järješšetty Tuntomatoin šota: rauhan opaššuštunnit -projektin rajoissa.

Muamon rakkahuon luja voima

Tuanoin Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen ativoissa oli Uhtuan kapšakki -harraštajateatteri. Näyttelijät esitettih Muamon rakkahuon voima -näytelmä. Šen pohjašša ollah Kalevala-eepossan runot ta Irina Rinkevičin Lemminkäisen muamo -käsikirjutuš.

Vanhauškosien istorijašta kerrottih konferenššissa

Kevätkuun 18.–19. päivinä Kiži-musejo piti tietehellis-käytännöllisen konferenššin “Vanhauškoisuš Venäjän pohjosella”. Konferenšši piettih online-muotosena.

“Tarina” viey Vuokkiniemeh

Kanšainväliseššä Kalevalan mua – 2020 -festivalissa Tarina-etnomatka piäsi Paraš turistimatka -kilpailuohjelman finalih. Piiterissä šitä esitti Vuokkiniemen Kylätalon johtaja Julija Filippova. “Tarina” on interaktiivini oppimatka vanhah runonlaulajien Vuokkiniemen kyläh.